Vuosityöaika opetusalalla

Mikä on vuosityöaika?

Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa opetusvelvollisuustyöajassa opettajan työaika ja palkka määräytyvät opetusvelvollisuuden mukaan. OAJ:n työolobarometrin mukaan opettajat kokevat työmääränsä kasvaneen jatkuvasti. Vaarana on, että niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan, kasvaa entisestään.

Vuosityöajassa ei erotella oppitunteja ja muuta työtä, vaan vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät. Työaika määritellään vuositasolla. Työaika jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.

Sidottu ja sitomaton työaika

Sidotussa työajassa työtehtävien aika tai paikka on määritelty, sitomaton työaika on ajasta ja paikasta riippumatonta. Sitomattomassa työajassa opettaja voi siis vapaasti valita työn tekemisen ajan ja paikan.
Kuntatyönantaja ja OAJ ovat sopineet vuosityöajan kokeilun aloittamisesta muutamassa koulussa syksystä 2018 alkaen (Helsinki, Vantaa ja Lahti). Peruskoulun opettajan vuosityöaika on kokeilussa vähintään 1 520 tuntia (vähennettynä arkipyhillä). Työpäivien määrä ja koulutyön keskeytysajat säilyvät ennallaan. Oppituntien lisäksi vuosityöaikaan lasketaan siis niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Kokeilulla halutaan turvata riittävä aika opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Sidottu työaika tarkoittaa muun muassa oppitunteja, opettajankokouksia ja vanhempainvartteja. Sitomattomassa työajassa opettaja päättää itse, missä ja milloin hän työtä tekee. Tyypillistä sitomatonta työaikaa on oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja osa arvioinnista. Sidotun ja sitomattoman työajan suhde voidaan määritellä prosentein, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kokeiluissa 1 500 tunnin vuosityöajasta 25–40 prosentissa opettaja sai itse valita työn tekemisen ajan ja paikan.

Vuosityöaikasuunnitelma perustana

Vuosityöaikasuunnitelmaan kirjataan kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varattu työaika. Työnantaja vahvistaa sen ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei siis voi olla eikä hänen pidä hyväksyä sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu työaikaa. Opettaja kirjaa, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen. Opettaja ja esimies seuraavat suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa työaikasuunnitelmaa muutetaan. Vuosityöajan ylitys pitäisi kuitenkin kirjata etukäteen työaikasuunnitelmaan tai siitä pitäisi sopia erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan aina korvaus.

Työajan määritelmä

Miten opettajan vuosityöaika suhteutuu muualla yhteiskunnassa tapahtuviin työn muutoksiin? Aikaan ja paikkaan sitomaton työ eli etätyö tuntuu olevan trendikästä alan keskusteluja seurattaessa. Työnteon tavat ovat vuosien saatossa muuttuneet ja työympäristön käsite on siinä sivussa laajentunut. Työympäristöllä ei tarkoiteta vain fyysisiä tiloja, vaan myös virtuaalisia ja sosiaalisia tiloja. Etätyössä lähtökohta on, että työ organisoidaan tavalla, jolla työ on tehokkainta suorittaa niin työnantajan kuin työntekijän kannalta. Suomeen etätyökäytännöistä saatiin yhtenäisiä linjauksia, kun suomalaiset työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat vuonna 2005 etätyötä koskevan eurooppalaisen puitesopimuksen. Puitesopimuksessa etätyötä pidetään keinona niin työn organisoinnin nykyaikaistamiseen, työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen kuin työntekijöiden itsenäisyyden lisäämiseen. Sopimuksella luotiin yleiset puitteet etätyön käyttöönotolle ja sen lähtökohtana on etätyöntekijän oikeuksien säilyminen samoina kuin työnantajan tiloissa toimivilla työntekijöillä. Eurooppalaisen puitesopimuksen hyväksymisellä haluttiin kannustaa työnteon uudelleenorganisointiin ja sopimus toimi myös mallina henkilökohtaisia sopimuksia tehtäessä. (Kuntatyönantajat 2005.)

Työaikalaissa työaika tarkoittaa työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Molemmissa rajauksissa on liikkumavaraa, kun ajatellaan nykyaikaista tietoyhteiskuntaa ja työn muuttunutta luonnetta. Digitalisaatio, mobiililaitteet, ryhmätyötilat, pilvipalvelut, videoneuvottelu jne. antavat mahdollisuuden entistä joustavampaan työn tekemiseen. Työhön käytetyn ajan eräs käsitteellinen ongelmallisuus liittyy juuri siihen, että työaika ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa. Työsähköpostien ja Wilman käyttäminen vapaa-ajalla lienee nykypäivänä jokseenkin tyypillistä opettajankin työssä. Kuitenkaan työnantaja tai työntekijä itsekään eivät välttämättä miellä tällaista aikaa viralliseksi työajaksi.

Uhkia ja mahdollisuuksia

Määrättyyn fyysiseen työpaikkaan työ on yhä useammilla aloilla vähemmän sidoksissa. Tämä koskee ennen kaikkea tieto- ja asiantuntijatyötä, erityisesti korkeasti koulutettujen keskuudessa. Tietointensiivistä työtä jäsentää yleensä henkilökohtainen vastuullisuus ja määräaikojen mukaan toimiminen. Opetusalalla lukuvuoden kulku (esim. HOJKSit, arviointi, keskeytykset, yhteishaku) ja sidosryhmät (esim. huoltajien tapaamiset, kodin ja koulun yhteistyö) ovat tärkeitä työn rytmittämisen kannalta. Työhönsä sitoutuneilla opettajillakin nämä elementit voivat aiheuttaa työn ja vapaa-ajan hämärtymistä. He saattavat helposti tinkiä omasta palautumisajastaan, mikä lisää henkistä kuormitusta ja saattaa vaarantaa terveyden.

Työn ja vapaa-ajan limittyminen ei ole pelkästään uhka. Positiivisesti ajateltuna aikaan ja paikkaan sitomaton työ mahdollistaa arjen joustavamman sommittelun. Työ, perhe, harrastukset ja vapaa-aika voidaan periaatteessa sovittaa yhteen sitä helpommin, mitä liukuvampi työajan käsite on. Näin työhyvinvointi ja työssäjaksaminen saattavat lisääntyä ja työn luonteen mukainen luovuus säilyä.

Miten opetusalan työtä tulisi kehittää?

Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa opetusvelvollisuustyöajassa opettajan sitomattoman eli esimerkiksi etätyönä tehtävän työn määrä on teoriassa melko suuri. Tämä vastaa modernia käsitystä työn luonteesta. Käytännössä sopimusten väljyys ja tulkinnanvaraisuus on lisännyt kuitenkin sidottua YS-aikaa vaihtelevasti. Lisäksi muuttuneet säädökset, opetussuunnitelma ja paikalliset projektit työllistävät opettajia enenevässä määrin. Erilaiset kirjaamiset kuormittavat aikaisempaa enemmän, esimerkiksi kolmiportaisen tuen jatkuva lomakkeiden täyttäminen turhauttaa erityisesti silloin, kun niillä ei oppilasta juurikaan voida auttaa. Opettajat kokevat, että työtehtävät lisääntyvät ja muuttuvat vaativammiksi, mutta palkkaus ei muutu.

Vuosityöaika olisi helppo kertaratkaisu näiden opetuksen ulkopuolisten työtuntien tunnistamiseen. Mutta toisiko se opettajalle riittävästi palkanlisää, kympit tuskin tyydyttävät näin suuressa muutoksessa? Lisäksi vanhanaikainen sidotun työn lisääminen on ristiriidassa yhteiskunnassa tapahtuvan yleisen kehityksen kanssa. Usein työpaikalla ei ole kunnollisia häiriöttömiä työtiloja esimerkiksi opetuksen suunnitteluun, nykytekniikalla parempiakin aikaan ja paikkaan sitomattomia ratkaisuja löytyisi. Työajan seuranta ja suunnittelu tuo myös lisätyötä ja uusia haasteita opettajan ja rehtoreiden arkeen.

Joka tapauksessa nykyisessä työaikamallissa on olemassa ongelmia ja on hyvä, että asiaan on puututtu. Toivottavasti tulevissa sopimuksissa voitaisiin tunnistaa tavalla tai toisella opettajan kokonaistyöpanos ja saada se palkanmaksun piiriin. Erilaiset lisätyöt ja uudet velvollisuudet voitanee kyllä tunnistaa ja niille hintakin löytää ja samaan aikaan säilyttää opettajan työn joustavuus.

Päätoimittaja