|
Vuosityöaika opetusalalla
Mikä on vuosityöaika?
Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa
opetusvelvollisuustyöajassa opettajan työaika ja palkka määräytyvät
opetusvelvollisuuden mukaan. OAJ:n työolobarometrin mukaan
opettajat kokevat työmääränsä kasvaneen jatkuvasti. Vaarana
on, että niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä
korvauksetta omalla ajallaan, kasvaa entisestään.
Vuosityöajassa ei erotella oppitunteja ja muuta työtä, vaan
vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt,
kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki
opettajalle määrättävät työtehtävät. Työaika määritellään
vuositasolla. Työaika jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.
Sidottu ja sitomaton työaika
Sidotussa työajassa työtehtävien aika tai paikka on määritelty,
sitomaton työaika on ajasta ja paikasta riippumatonta.
Sitomattomassa työajassa opettaja voi siis vapaasti valita työn
tekemisen ajan ja paikan.
Kuntatyönantaja ja OAJ ovat sopineet vuosityöajan kokeilun
aloittamisesta muutamassa koulussa syksystä 2018 alkaen (Helsinki, Vantaa ja Lahti).
Peruskoulun opettajan vuosityöaika on kokeilussa vähintään 1 520 tuntia (vähennettynä arkipyhillä).
Työpäivien määrä ja koulutyön keskeytysajat säilyvät
ennallaan. Oppituntien lisäksi vuosityöaikaan lasketaan siis
niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset,
kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät.
Kokeilulla halutaan turvata riittävä aika opetuksen
suunnitteluun ja arviointiin. Sidottu työaika tarkoittaa muun
muassa oppitunteja, opettajankokouksia ja vanhempainvartteja.
Sitomattomassa työajassa opettaja päättää itse, missä ja
milloin hän työtä tekee. Tyypillistä sitomatonta työaikaa on
oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja osa arvioinnista.
Sidotun ja sitomattoman työajan suhde voidaan määritellä
prosentein, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kokeiluissa 1
500 tunnin vuosityöajasta 2540 prosentissa opettaja sai
itse valita työn tekemisen ajan ja paikan.
Vuosityöaikasuunnitelma perustana
Vuosityöaikasuunnitelmaan kirjataan kaikki opettajan työtehtävät
ja niihin varattu työaika. Työnantaja vahvistaa sen ennen luku-
tai työvuoden alkua. Opettajalla ei siis voi olla eikä hänen
pidä hyväksyä sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa
ei ole varattu työaikaa. Opettaja kirjaa, paljonko työaikaa
kuluu työtehtävien hoitamiseen. Opettaja ja esimies seuraavat
suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa työaikasuunnitelmaa
muutetaan. Vuosityöajan ylitys pitäisi kuitenkin kirjata etukäteen
työaikasuunnitelmaan tai siitä pitäisi sopia erillisellä lisätyömääräyksellä.
Lisätyöstä maksetaan aina korvaus.
Työajan määritelmä
Miten opettajan vuosityöaika suhteutuu muualla yhteiskunnassa
tapahtuviin työn muutoksiin? Aikaan ja paikkaan sitomaton työ
eli etätyö tuntuu olevan trendikästä alan keskusteluja
seurattaessa. Työnteon tavat ovat vuosien saatossa muuttuneet ja
työympäristön käsite on siinä sivussa laajentunut. Työympäristöllä
ei tarkoiteta vain fyysisiä tiloja, vaan myös virtuaalisia ja
sosiaalisia tiloja. Etätyössä lähtökohta on, että työ
organisoidaan tavalla, jolla työ on tehokkainta suorittaa niin
työnantajan kuin työntekijän kannalta. Suomeen etätyökäytännöistä
saatiin yhtenäisiä linjauksia, kun suomalaiset työmarkkinajärjestöt
allekirjoittivat vuonna 2005 etätyötä koskevan eurooppalaisen
puitesopimuksen. Puitesopimuksessa etätyötä pidetään keinona
niin työn organisoinnin nykyaikaistamiseen, työ- ja vapaa-ajan
yhteensovittamiseen kuin työntekijöiden itsenäisyyden lisäämiseen.
Sopimuksella luotiin yleiset puitteet etätyön käyttöönotolle
ja sen lähtökohtana on etätyöntekijän oikeuksien säilyminen
samoina kuin työnantajan tiloissa toimivilla työntekijöillä.
Eurooppalaisen puitesopimuksen hyväksymisellä haluttiin
kannustaa työnteon uudelleenorganisointiin ja sopimus toimi myös
mallina henkilökohtaisia sopimuksia tehtäessä. (Kuntatyönantajat
2005.)
Työaikalaissa työaika tarkoittaa työhön käytettyä aikaa sekä
aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan
käytettävissä. Molemmissa rajauksissa on liikkumavaraa, kun
ajatellaan nykyaikaista tietoyhteiskuntaa ja työn muuttunutta
luonnetta. Digitalisaatio, mobiililaitteet, ryhmätyötilat,
pilvipalvelut, videoneuvottelu jne. antavat mahdollisuuden entistä
joustavampaan työn tekemiseen. Työhön käytetyn ajan eräs käsitteellinen
ongelmallisuus liittyy juuri siihen, että työaika ja vapaa-aika
sekoittuvat toisiinsa. Työsähköpostien ja Wilman käyttäminen
vapaa-ajalla lienee nykypäivänä jokseenkin tyypillistä
opettajankin työssä. Kuitenkaan työnantaja tai työntekijä
itsekään eivät välttämättä miellä tällaista aikaa
viralliseksi työajaksi.
Uhkia ja mahdollisuuksia
Määrättyyn fyysiseen työpaikkaan työ on yhä useammilla
aloilla vähemmän sidoksissa. Tämä koskee ennen kaikkea tieto-
ja asiantuntijatyötä, erityisesti korkeasti koulutettujen
keskuudessa. Tietointensiivistä työtä jäsentää yleensä
henkilökohtainen vastuullisuus ja määräaikojen mukaan
toimiminen. Opetusalalla lukuvuoden kulku (esim. HOJKSit,
arviointi, keskeytykset, yhteishaku) ja sidosryhmät (esim.
huoltajien tapaamiset, kodin ja koulun yhteistyö) ovat tärkeitä
työn rytmittämisen kannalta. Työhönsä sitoutuneilla
opettajillakin nämä elementit voivat aiheuttaa työn ja vapaa-ajan
hämärtymistä. He saattavat helposti tinkiä omasta
palautumisajastaan, mikä lisää henkistä kuormitusta ja
saattaa vaarantaa terveyden.
Työn ja vapaa-ajan limittyminen ei ole pelkästään uhka.
Positiivisesti ajateltuna aikaan ja paikkaan sitomaton työ
mahdollistaa arjen joustavamman sommittelun. Työ, perhe,
harrastukset ja vapaa-aika voidaan periaatteessa sovittaa yhteen
sitä helpommin, mitä liukuvampi työajan käsite on. Näin työhyvinvointi
ja työssäjaksaminen saattavat lisääntyä ja työn luonteen mukainen luovuus säilyä.
Miten opetusalan työtä tulisi kehittää?
Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa
opetusvelvollisuustyöajassa opettajan sitomattoman eli
esimerkiksi etätyönä tehtävän työn määrä on teoriassa
melko suuri. Tämä vastaa modernia käsitystä työn luonteesta.
Käytännössä sopimusten väljyys ja tulkinnanvaraisuus on lisännyt
kuitenkin sidottua YS-aikaa vaihtelevasti. Lisäksi muuttuneet säädökset, opetussuunnitelma ja paikalliset projektit työllistävät opettajia enenevässä määrin.
Erilaiset kirjaamiset kuormittavat aikaisempaa enemmän, esimerkiksi kolmiportaisen tuen jatkuva lomakkeiden täyttäminen
turhauttaa erityisesti silloin, kun niillä ei oppilasta
juurikaan voida auttaa. Opettajat kokevat, että työtehtävät
lisääntyvät ja muuttuvat vaativammiksi, mutta palkkaus ei
muutu.
Vuosityöaika olisi helppo kertaratkaisu näiden opetuksen
ulkopuolisten työtuntien tunnistamiseen. Mutta toisiko se
opettajalle riittävästi palkanlisää, kympit tuskin tyydyttävät näin suuressa muutoksessa? Lisäksi vanhanaikainen
sidotun työn lisääminen on ristiriidassa yhteiskunnassa
tapahtuvan yleisen kehityksen kanssa. Usein työpaikalla ei ole
kunnollisia häiriöttömiä työtiloja esimerkiksi opetuksen
suunnitteluun, nykytekniikalla parempiakin aikaan ja paikkaan
sitomattomia ratkaisuja löytyisi. Työajan seuranta ja
suunnittelu tuo myös lisätyötä ja uusia haasteita opettajan ja rehtoreiden arkeen.
Joka tapauksessa nykyisessä työaikamallissa on olemassa
ongelmia ja on hyvä, että asiaan on puututtu. Toivottavasti
tulevissa sopimuksissa voitaisiin tunnistaa tavalla tai toisella
opettajan kokonaistyöpanos ja saada se palkanmaksun piiriin.
Erilaiset lisätyöt ja uudet velvollisuudet voitanee kyllä
tunnistaa ja niille hintakin löytää ja samaan aikaan säilyttää
opettajan työn joustavuus.
Päätoimittaja
|