|
Valteri Tervaväylän itsenäisyysjuhla
Valteri Tervaväylän itsenäisyysjuhla järjestettiin Lohipadon yksikössä ti
5.12. klo 8.45 9.45
Tervaväylän Suomi 100 -juhla alkoi 8.45 lipun nostolla
Lohipadon yksikössä, jonne Merikartanon väki myös
saapui. Juhlallisen lipun noston suoritti rehtorimme Jaakko
Viitasaari vaskikvartetti Owlan säestäessä.
Juhlan henki oli iloinen ja odottava. Juhlasali oli koristeltu
kauniisti Suomen lipun värein. Kunniavieraat,
entiset Merikartanon ja Lohipadon työntekijät, istuivat salin
edessä. Juhlatoimikunta oli suunnitellut
ohjelman hyvin; aikataulu piti paikkansa, ohjelma oli
monipuolinen ja pakkastilaus (-6) oli just!

Juhlan aluksi saatiin presidentilliset terveiset Mikaelista videoyhteyden avulla.
Jaakko piti
aluksi puheen, jossa hän kävi läpi Suomen historiallisia
vaiheita ja meidän suomalaisten erityispiirteitä.
Lopuksi hän kertoi, missä olemme erityisen hyviä: (sulussa
olevat ovat kirjoittajan omia mielipiteitä)
1) jonottamisessa (minusta se on kyllä niin tuskaa), 2)
valoisassa nukkumisessa (paitsi eteläsuomalaiset
eivät kyllä ole, piti ostaa viime kesänäkin uusi
pimennysverho, kun tulivat kylään) ja 3) kiroilemisessa (tämä
on niin totta!).

Historian merkkipaaluja.
Timo Sipilä oli tehnyt yläkoulun oppilaiden
kanssa erittäin mielenkiintoisen
animaatioesityksen Suomen lipun historiasta. Yritin laskea
lippujen määrää ennen virallista lippua 1918 ja
niitä epävirallisia oli ehkä kahdeksan (nyt en ole ihan varma,
kysykääpä Timolta vaikka kesällä 2018
Kuopiossa liittokokouksessa). Ohjelmaa oli myös lapsilta; laulua,
runonlausuntaa ja liikuntaleikki. Juhlan
lopuksi yleisö nousi seisomaan ja vaskikvartetin säestyksellä
lauloimme Maamme-laulun. Hieno, ihana,
lämminhenkinen juhla!!!

Lauluesitykset nostivat tunnelmaa.
Juhla-aterian yhteydessä haastattelimme eläkkeelle
jäänyttä kunniavierasta, ksollilaista, Rinne-Kuuren
Anjaa. Miltä tuntuu olla kutsuvieraana juhlassa? Kutsusta
olen hyvin otettu ja iloinen, mutta en
varsinaisesti tunne itseäni vielä oikeaksi eläkeläiseksi.
Ja syy tähän on se, että hän on noin kaksi viikkoa
kuukaudessa töissä jommassakummassa yksikössä. Lomapäivillä
hän kuulemma tekee ja touhuaa kaikkea
muuta mukavaa, mm. matkustelee.
Itsenäisyysjuhlasta hänellä
erityisesti oli jäänyt mieleen lapsien
liikunnallinen ohjelma Suomen Puu. Tämän ohjelman
olivat suunnitelleet, tehneet ja ohjanneet meidän
fysioterapeutit Eila ja Noora. Ksollilaisille Anja lähetti
terveisiä ja kiitteli mukavista matkoista, näistä Prahan
reissu oli mieleenpainuvin. Kaikille hän lähetti myös
erityisen ansaittua joululomaa ja rauhaisaa joulua.
Susanna Lähteenmäki ja Pia Kvist, ohjaavat opettajat, Valteri-koulu Tervaväylä,
Oulu
|