Valteri Tervaväylän itsenäisyysjuhla

Valteri Tervaväylän itsenäisyysjuhla järjestettiin Lohipadon yksikössä ti 5.12. klo 8.45 – 9.45
Tervaväylän Suomi 100 -juhla alkoi 8.45 lipun nostolla Lohipadon yksikössä, jonne Merikartanon väki myös
saapui. Juhlallisen lipun noston suoritti rehtorimme Jaakko Viitasaari vaskikvartetti Owlan säestäessä.

Juhlan henki oli iloinen ja odottava. Juhlasali oli koristeltu kauniisti Suomen lipun värein. Kunniavieraat,
entiset Merikartanon ja Lohipadon työntekijät, istuivat salin edessä. Juhlatoimikunta oli suunnitellut
ohjelman hyvin; aikataulu piti paikkansa, ohjelma oli monipuolinen ja pakkastilaus (-6) oli just!



Juhlan aluksi saatiin presidentilliset terveiset Mikaelista videoyhteyden avulla.

Jaakko piti aluksi puheen, jossa hän kävi läpi Suomen historiallisia vaiheita ja meidän suomalaisten erityispiirteitä.
Lopuksi hän kertoi, missä olemme erityisen hyviä: (sulussa olevat ovat kirjoittajan omia mielipiteitä)

1) jonottamisessa (minusta se on kyllä niin tuskaa), 2) valoisassa nukkumisessa (paitsi eteläsuomalaiset eivät kyllä ole, piti ostaa viime kesänäkin uusi pimennysverho, kun tulivat kylään) ja 3) kiroilemisessa (tämä
on niin totta!).



Historian merkkipaaluja.

Timo Sipilä oli tehnyt yläkoulun oppilaiden kanssa erittäin mielenkiintoisen animaatioesityksen Suomen lipun historiasta. Yritin laskea lippujen määrää ennen virallista lippua 1918 ja niitä epävirallisia oli ehkä kahdeksan (nyt en ole ihan varma, kysykääpä Timolta vaikka kesällä 2018 Kuopiossa liittokokouksessa). Ohjelmaa oli myös lapsilta; laulua, runonlausuntaa ja liikuntaleikki. Juhlan lopuksi yleisö nousi seisomaan ja vaskikvartetin säestyksellä lauloimme Maamme-laulun. Hieno, ihana, lämminhenkinen juhla!!!



Lauluesitykset nostivat tunnelmaa.

Juhla-aterian yhteydessä haastattelimme ”eläkkeelle” jäänyttä kunniavierasta, ksollilaista, Rinne-Kuuren Anjaa. Miltä tuntuu olla kutsuvieraana juhlassa? ”Kutsusta olen hyvin otettu ja iloinen, mutta en varsinaisesti tunne itseäni vielä oikeaksi eläkeläiseksi”. Ja syy tähän on se, että hän on noin kaksi viikkoa kuukaudessa töissä jommassakummassa yksikössä. Lomapäivillä hän kuulemma tekee ja touhuaa kaikkea muuta mukavaa, mm. matkustelee. Itsenäisyysjuhlasta hänellä erityisesti oli jäänyt mieleen lapsien
liikunnallinen ohjelma ”Suomen Puu”. Tämän ohjelman olivat suunnitelleet, tehneet ja ohjanneet meidän
fysioterapeutit Eila ja Noora. Ksollilaisille Anja lähetti terveisiä ja kiitteli mukavista matkoista, näistä Prahan
reissu oli mieleenpainuvin. Kaikille hän lähetti myös erityisen ansaittua joululomaa ja rauhaisaa joulua.

Susanna Lähteenmäki ja Pia Kvist,
ohjaavat opettajat, Valteri-koulu Tervaväylä, Oulu