Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopima kilpailukykysopimus lyhyesti valtiosektorin näkökulmasta

• Kilpailukykysopimuksessa on sovittu palkankorotusten jäädytys eli nollalinja sopimuskaudeksi
• Lisäksi työntekijän eläkevakuutusmaksua korotetaan 2017 ja 2018 +0,2 % -yksikköä sekä 2019 ja 2020 +0,4 %-yksikköä. Yhteensä tämä palkansaajan menetys on 1,2 % -yksikköä neljän vuoden kuluessa.
• Lisäksi sopimukseen kuuluu eläkeuudistus vuodelta 2015, jonka kustannusvaikutus on +0,25 % -yksikköä 2017. Tämä maksu on verovähennyskelpoinen.
• Tuottavuusnousu: Julkisen sektorin työaika kasvaa ja lomarahat leikataan. Vain julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja pienennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta.
• Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatkettiin 12 kuukaudella 1.2.2017 - 31.1.2018. Sopimuksiin ei tehdä tänä aikana palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, pois lukien mahdolliset kokeilut tai esim. kärkihankkeisiin liittyvät muutokset

• Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.
• Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehto-sopimusosapuolten kesken
• Tulee voimaan 1.2.2017 lukien, pysyvä määräys 1.8.2017 alkaen
• Toteutus on sovittu seuraavasti: Opinto-, suunnittelu- tai muuta opettajatyötä 24 tuntia lukuvuoden aikana
• Tästä enintään 12 h oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina. Perustellusta syystä tästä 12 tunnin erästä voidaan järjestää myös yksi 6 tunnin lauantaityöpäivä oppilastyövuoden aikana
• Edelliseen 24 tuntiin sisältyen yhteissuunnittelutyötä (YT-aika) lisätään 12 h lukuvuodessa, joka ei lisää opettajatyöpäiviä
• YT-aika on siis 1.8.2017 alkaen erityiskouluissa yhteensä 107 tuntia/lukuvuodessa
• Työajan pidennys: 24 h = 12 h / (6 h + 6 h) + 12 h
• Kokonaistyöajassa olevat soveltuvin osin, toiminnalliset vaatimukset huomioiden, virastotyöajan pidentämistä mukaillen
  
  

Päätoimittaja