Voi ammatillista erityisopiskelijaa!

Niin voisi sanoa, kun ajattelee tämän hetkistä tilannetta Bovallius-ammattiopistolla. Bovalliuksessa on YT-neuvottelut käynnissä ja kuuden viikon lakisääteinen neuvotteluaika päättyy 9.12.2013. Paljon ei siis ole tosiasioita kerrottavana YT-neuvotteluiden syistä, kulusta tai loppuutuloksesta.

Virallinen selitys neuvotteluiden tarpeesta Bovalliuksen johdon taholta on, että kaikille 530 opiskelijalle taataan laadukas opetus neuvotteluiden päätyttyä. Kuitenkin on saatava kahden miljoonan vuotuiset säästöt aikaan ja YT-neuvotteluiden kohteena on kaikkiaan 70 ihmisen työt tavalla tai toisella. Bovalliuksen palveluksessa on 280 ihmistä. Opetus-, ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö on kokonaisuudessaan neuvotteluiden kohteena, ja  näitä ei ole tarkoitus erikseen turvata. OAJ:n luottamusmiehemme Mika Öhberg on tehnyt varmasti kaiken voitavansa. Tästä hänelle suuri kiitos! Vaikka Mika ei ole voinut meitä jäsenistöä informoida neuvotteluiden kulusta on niiden aikana, hänen olemuksestaan tulkittavissa, että todellisuudessa ei mistään neuvotella, ja näinhän työnantajan edustajakin taisi asian alkuinfossa todeta. Koska muuta tietoa ei tulevasta ole kerrottavana, ajattelin kuvailla nyt hieman henkilökohtaisia näkemyksiäni ja kokemuksiani YT-neuvotteluiden ajalta.

Ensinnäkin en vain olisi uskonut, että ammatillinen erityisoppilaitos joutuu turvauttumaan YT-neuvotteluihin tai ainakin olisin uskonut opetuksen ja ohjauksen olevan niin tärkeä ja suorastaan pyhä asia, ettei sen toiminta olisi uhattuna. Vaikkakin ajatus opetuksen laadun turvaamisesta nykyisellään on virallinen julkilausuma minun on vaikea yksittäisenä opettaja-luokanvalvojana olla samaa mieltä. Jos resurssia yhtään vähennetään suoraan opiskelijoiden arkeen liittyvistä toiminnoista, on opiskelijan asema aiempaa heikompi. Vai voiko kukaan todellisudessa väittää muuta?

Mitä nämä resurssien heikennykset voisivat olla? Nyt korostan, että tämä on vain yksittäisen opettajan välittämää epävirallisen pohdinnan tulosta, mitä pohdintaa toki olemme opetus-, ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstön kesken käyneet. Henkilöstön vähentäminen on yksi säästökeino. En ole luokanvalvojana joutunut kertaakaan kyseenalaistamaan yhdenkään edellä mainitun henkilöstöryhmän jäsenen tarpeellisuutta. Jokainen luokka tarvitsee luokanvalvojan. Meidän määrää voidaan vähentää vain ryhmien määrää vähentämällä, mikä aiheuttaa ryhmäkoon suurentumisen eli opetuksen ja ohjauksen resurssi opiskelijaa kohti vähenee välittömästi. Sama on tilanne, jos ohjaajia vähennetään. Ammattitaitoa tukevien aineiden (kielet, liikunta jne.) opettajien vähentäminen aiheuttaa saman, koska meidän opettajien työtunnit on nyt vähennetty minimiin. Tietysti opiskelijoiden lähiopetustuntimääriä voidaan vähentää entisestään aiemman lisäksi.

Tukipalveluhenkilöstön vähentäminen lisää suoraan luokanvalvojan tai muun jäljelle jäävän ohjaus- ja tukihenkilöstön työmäärää. Tätä ”pyörittelyä” voisi varmasti vielä jatkaa pidempäänkin mutta lähtöajatus lienee jo selvinnyt. No nythän nämä toiminnot ovat siis täysimääräisesti YT-neuvotteluiden kohteena siinä missä muutkin ammattiopiston ja säätiön toiminnot poisluettuna Bovallius-kiinteistöt ja Bovallius-palvelut. Nämä ovat itsenäisiä yhtiöitä, joiden pääasiakkaana ammattiopisto tosin  lienee. Bovallius-säätiö koulutuksen järjestäjänä saa valtion osuudet ja päättää, miten varat säätiön toimintojen sisällä lopulla käytetään. Näin olen ainakin asian ymmärtänyt.

YT-neuvotteluthan ovat kriisitilanne organisaatiossa ja on ollutkin mielenkiintoista seurata ja oppia, miten me ihmiset reagoimme tällaiseen kriisiin. Olen oppinut itsestänikin paljon. Melko urheita olemme olleet ja olemme pyrkineen ammattitaitoisesti ”suojelemaan” opiskelijoitamme tältä kaikelta. Epäinhimmillisiä emme kuitenkaan ole olleet eli toki kaikella on ollut vaikutusta opiskelijoihin jo nyt. On mielenkiintoista nähdä, mikä on YT-neuvotteluiden lopputulos erityisopiskelijan kannalta. Toki kannan myös huolta mukavista ja osaavista kollegoistani ja miksen vähän itsestänikin.

Uskon kuitenkin meidän aikuisten selviävän, olimme sitten jatkossa bovalliuslaisia tai emme. Erityisopetus ja erityisopiskelija tässä lopulta häviää paljon. Voi ammatillista erityisopiskelijaa! On surullistakin, kun ei tiedä keille kaikille joutuu tavallaan jäähyväiset jättämään. Joitakin jäähyväisiä kollegoina on jo jätetty, mutta ei muuten pysyvästi. Arvon ksollilainen: joka tapauksessa hymyillään, kun tavataan, miten ja missä se sitten tapahtuukin.

Tomi