OAJ antoi lausuntonsa selvityksestä Opetusministeriölle

Merimaan selvitys valmistui

Opetusministeri Sari Sarkomaa kutsui kouluneuvos Erkki Merimaan arvioimaan valtion ja kuntien erityiskoulujen sekä sairaalaopetuksen asemaa, tehtäviä ja rahoitusta. Selvitysmiehen tehtävänä oli laatia arvio erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykyisestä toiminnasta ja tehdä esityksiä siitä, miten niiden järjestämää opetusta ja palvelutoimintaa voitaisiin parantaa sekä tehostaa huomioon ottaen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Selvitysmiehen tuli käsitellä kehittämisehdotuksissa erityiskoulujen ja sairaalaopetuksen roolia ja tehtävää. Lisäksi selvitettiin mm. koulujen alueellista sijoittumista ja opetuksen saatavuutta, henkilöstön kelpoisuutta, saatavuutta ja osaamistarpeita, hallintoa ja johtamista, oppilaaksi ottoa sekä rahoitusvastuita. 

Selvitysmies aloitti tehtävänsä 1.9.2008. Syksyllä 2009 Merimaa luovutti selvityksen opetusministeriölle. Selvityksen nimeksi tuli "Selvitys erityiskoulujen ja sairaalaopetuksen asemasta, tehtävistä ja rahoituksesta kehittämisehdotuksineen"

Valtion erityiskoulujen, koulukotien ja sairaalakoulun aseman, tehtävien ja rahoituksen selvittämisestä kuntaliitto totesi omana näkemyksenään, että valtion erityiskoulujen rahoitus tulee kiireellisesti saattaa sille tasolle, että koulut pystyvät kattamaan omasta talous-arviostaan myös vammaisten lasten kuljetuspalvelut ja heidän tarvitsemat henkilökohtaiset avustajapalvelut. Näitä kustannuksia ei saa siirtää kuntien maksettavaksi, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu. Nykyinen käytäntö saattaa vammaiset lapset eriarvoiseen asemaan. 

Valtion erityiskoulut toimivat valtakunnallisina kehittämis- ja resurssikeskuksina. Opetusministeriö on perusopetuslain nojalla määrännyt niille erityiseksi tehtäväksi järjestää vaikeasti monivammaisille tai sairaille oppilaille esi-, perus- ja lisäopetusta sekä opetukseen liittyviä tukipalveluita. Palvelukeskustehtävänsä mukaisesti koulut antavat myös ohjaus-, koulutus- ja informaatiopalveluja. 
Valtion yleissivistävillä erityiskouluilla on tärkeä kansallinen opetus- ja kasvatustehtävä, jonka rahoituksesta valtion tulee kokonaisuudessaan vastata. Vain tätä kautta voidaan turvata vammaisten lasten tasa-arvoisten opetuspalvelujen saatavuus. 

Seuraavassa tiivistelmä Merimaan selvityksestä.

Seuraavassa ovat selvitysmiehen tekemät keskeisimmät ehdotukset:

1. Valtion erityiskoulujen omistussuhteisiin ei tehdä muutoksia. Niiden ylläpitäminen jatkuu valtion tehtävänä.
2. Määritellään säädöstasolla valtion erityiskoulujen tehtävä.
3. Muodostetaan valtion erityiskouluista yksi kokonaisuus, valtion erityiskoulu, jolla on useita toimipaikkoja, ja jonka keskuspaikka on Jyväskylä. Ehdotuksessa koulusta käytetään työnimeä Valteri- koulu.
4. Perustetaan Valteri-koulun yhteyteen laaja-alainen erityisen tuen ohjaus- ja palvelukeskus.
5. Jyväskylän kaksi valtion erityiskoulua, Haukkarannan koulu sekä Jyväskylän näkövammaisten koulu yhdistetään sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti uudeksi kouluyksiköksi, jolle rakennetaan uudet toimitilat.
6. Erityisopettajakoulutuksen sisäänottoa lisätään siten, huomioon ottaen jo tehdyt lisäykset, että Opettajankoulutus 2020 -selvityksen mukainen tavoite noin 4600 uutta erityisluokan- ja erityisopettajaksi opiskelevaa saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.
7. Käynnistetään maahanmuuttajataustaisille henkilöille tarkoitettu erityisopettajan koulutusohjelma.
8. Varhaiskasvatus siirretään hallinnollisesti osaksi koulutointa.
9. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus- ja palvelukeskustoiminta rakennetaan kaksiportaiseksi, siten että valtion erityiskoulut toimivat valtakunnallisina ohjaus- ja palvelukeskuksina ja kunnalliset erityiskoulut sekä sairaalakoulut alueellisina erityisen tuen ohjaus- ja palvelukeskuksina.
10. Sairaalakoulujen ohjaus- ja palvelukeskustoimintaa kehitetään osana erityisen tuen palvelukeskusten kehittämistä. Määritellään koulupäivämaksuun kuuluvat suoritteet. Kehitetään kalliin sairaalakouluopetuksen kustannusten tasaamiseksi uudenlaisia maksumenettelyjä.
11. Valtionosuuslainsäädäntöä uudistettaessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien sekä vaikeimmin vammaisten oppilaiden lukumäärän perusteella määräytyvä korotettu valtionosuus säilytetään nykyisellään ja maksetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin nykyisin (2,5 x korotus pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat ja 4,0 x korotus vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat).
12. Käynnistetään toimenpiteet erityiskoulujen ja sairaalakoulujen opettajien kokonaistyöaikaan siirtymiseksi.

Selvitysmiehen mukaan koulujen hallinnollisella ja toiminnallisella yhdistämisellä saataisiin toimintaa ohjattua enemmän erityisen tuen palvelukeskustoiminnan kehittämisen suuntaan. Koulujen hallinnollisella ja toiminnallisella yhdistämisellä saataisiin myös hyötyä koulujen ylläpito- ja hallintokustannuksiin.

Opetusministeriö on pyytänyt OAJ:ltä lausuntoa selvitysmiehen raporttiin syyskuussa 2009. KSOL:n kanta ko. asioista on tullut varsin selväksi OAJ:n neuvottelijallemme Pekka Pankkoselle. Hän on välittänyt näkemyksensä edelleen OAJ:n lausunnon laatijalle erityisasiantuntija Marja-Leena Isomursulle.

Seuraavassa muutamia otteita muistiosta.

Raportti on seikkaperäinen ja esitetyt ehdotukset voittopuolisesti kannatettavia. Nykyisillä resursseilla ehdotusten toteuttaminen ei kuitenkaan onnistu. Edellyttää voimakasta lisäpanostusta, esim. konsultointitehtävien lisääntymisestä, oppimateriaalin tuottamisesta. Järjestö ottaa kantaa vain raportissa esitettyihin selvitysmiehen ehdotuksiin sellaisenaan, mutta ei itse raportissa sen muissa kohdissa esitettyihin lukuisiin muihin asioihin. Valtion erityiskoulujen osalta OAJ kannattaa raportin ehdotusta, että valtio ylläpitää tulevaisuudessakin erityiskouluja. Näin voidaan turvata vaikeasti vammaisille, sairaille ja muille erityistä tukea tarvitseville lapsille heidän tarpeittensa mukainen opetus ja kasvatus. Raportinkaan mukaan kaikkien aisti- ja liikuntavammaisten ja sairaiden oppilaiden opiskelu ei ole kunnan omassa erityiskoulussa yleensä mahdollista tukitoimienkaan avulla.

Järjestö pitää tarpeellisena valtion erityiskoulujen hallinnon ja toiminnan kehittämistä. Raportissa on ehdotettu, että kullakin koululla on oma rehtorinsa ja lisäksi yksi VALTERI- koulujen kokonaisuudesta vastaava rehtori. Raportista ei kuitenkaan riittävän selkeästi esille rehtorin työnkuva ja toimivalta. Koulujen käytännön toiminta edellyttää aina ja kaikissa ylläpitomuodoissa koulussa olevaa rehtoria.

OAJ:n mukaan ei ole riittävää, että valtion erityiskoulujen tehtävistä päätetään järjestämislupa-päätöksessä vaan tehtävät tulee, kuten raportissa ehdotetaan, määritellä säädöstasolla.

Valtion erityiskouluja ei tule määritellä julkisiksi hoitolaitoksiksi, koska kyse on perusopetusta antavista kouluista. OAJ kannattaa säädösten selkiyttämistä siten, että valtion erityiskouluissa opiskelevat voivat saada oppimisvalmiuksia parantavaa kuntoutusta koulun työvuoden aikana.
Opettajien tehtäviin ei voida sisällyttää kuitenkaan kuntoutusta koulun loma-aikoina.

OAJ kannattaa raportissa tehtyä ehdotusta siitä, että VALTERI -koulu toimisi valtakunnallisena ohjaus- ja palvelukeskuksena. Kunnan erityiskoulut, yhdessä sairaalakoulujen kanssa toimisivat alueellisina erityisen tuen keskuksina.

Valtakunnalliselle ohjaus- ja palvelukeskukselle kaavaillut tehtävät ovat kuitenkin sellaisia, jotka eivät ole opettajien tehtäviä. Jos opettajat niitä tekevät, tulee siitä sopia erikseen ja korvata opettajalle lisääntynyt työmäärä ja ottaa huomioon työnkuvan muuttuminen palkkauksessa. Kaikki tämä aiheuttaa lisäkustannuksia. OAJ korostaa, että opettajan tehtävä on oppimisen edistäminen, eikä hoito- ja kuntoutuspalvelujen antaminen tai pelkästään oppimateriaalin valmistaminen.

OAJ on huolissaan siitä, kuinka riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat riittävät opetukseen oheistehtävien lisääntyessä. Mikäli opettajien työmäärä lisääntyy uusien tehtävien kautta, tulee huolehtia, että koulujen oppilaiden opetus ei kärsi. Oppilailla on VALTERI -koulussakin oikeus kelpoisen opettajan antamaan opetukseen ja pysyviin ihmissuhteisiin.

Raportissa ehdotetaan, että valtion erityiskoulujen ohjaavien opettajien kohdalla luovuttaisiin opetusvelvollisuuteen perustuvasta palkkausjärjestelmästä ja siirryttäisiin kokonaistyöaikaan ja kokonaispalkkaukseen. 

Ehdotettaessa siirtymistä kokonaistyöaikaan tulee määritellä, mitä sillä tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan tunteihin perustuvaa vuosityöaikaa, opettajat tekevät jo nyt näitä tuntimääriä vastaavan työajan vuodessa eikä kokonaistyöaika näin olen tuo uudistukseen lisäresursseja. Opetusvelvollisuus- työaikaa on mahdollista soveltaa joustavasti, eikä kokonaistyöaikaan siirtyminen siten tuo olennaista lisäarvoa uudistukseen.

Monien raportissa tehtyjen ehdotusten kohdalle on kirjattu, että ehdotuksen toteuttamisella ei olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia tai että työ tehdään kouluissa virkamiestyönä. Ehdotusten toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia, jos uudistusten on tarkoitus todellakin muuttaa vallitsevaa tilannetta. Kyseessä on lisätehtävä, joka tulee korvata opettajalle joko siten, että opetusvelvollisuutta huojennetaan tai niin, että lisätyöstä maksetaan etukäteen sovittu korvaus.

(OAJ:n lausunto, M.-L. Isomursu, 10/2009)                             

Muistiossa ei otettu kantaa perusopetuslain muuttamiseen erityisopetusta koskevien pykälien osalta, koska siihen varattu aika oli liian suppea. 

Lisäksi muistiossa puhutaan "valtion erityiskoulujen ohjaavien opettajien, sekä kunnallisten erityiskoulujen että sairaalakoulujen opettajien kokonaistyöaikaan siirtymisestä". Merimaan selvityksen kohdasta 10. ei käy riittävän selkeästi selville, onko kyseessä myös kaikkien valtion erityiskoulujen opettajien kokonaistyöaikaan siirtymisestä.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mihin selvitystyö johtaa.


Arto Ollila