Hyvä KSOL:n jäsen

Viimeinen lukuvuoden 2008-09 jakso on alkamassa näin pääsiäisen jälkeen. Kalenteria silmäillessä "ehjiä" työviikkoja on varsin vähän jäljellä ennen suvivirren kajahtamista kouluissa. Onneksi sitä edes vielä lauletaan, sillä välillä tuntui, ettei sekään olisi ollut sallittua. Lehdistä olemme saaneet lukea, että esimerkiksi Kuopiossa kevätjuhlat olisi peruutettu opettajien lomautusten takia. Todistukset tultanee jakamaan tavalliseen tapaan toukokuun lopussa ilman ruusujen jakamista tai lauluja.

Opettajien lomautusuutiset ovat jatkuneet lukuvuoden aikana. Esimerkiksi Lohja uhkasi lomauttaa opettajia, mutta ne on peruttu. Samoin useat kunnat ovat peruneet lomautusuhkansa. Lappajärvi lomautti vuonna 2007 opettajat kahdeksi viikoksi. Vaasan hallinto-oikeus katsoi lomautuksen lailliseksi, ja yllättäen maaliskuun lopussa 2009 YLE:n TV-uutiset kertoi, että korkein hallinto-oikeus oli hylännyt asiasta tehdyn valituksen. Ratkaisu ei muuttanut OAJ:n kantaa lomautuksiin ja neuvottelupäällikkö Juha Jäsken mukaan kyseessä on yksittäistapaus eli KHO:n päätöksellä ei olisi ennakkotapauksen luonnetta ja OAJ riitauttaa jatkossakin jokaisen lomautuspäätöksen (OPETTAJA- lehti 15-16). Tuo uutinen tuntui aika huolestuttavalta, jos ensi vuonna esim. valtiosektorilla toteutetaan säästötoimenpiteitä.
 
90-luvun laman aikoihin säästyimme varsinaisilta säästötalkoilta, mutta erityisopetuksemme hyvistä resursseista voidaan jatkossa leikata. Vallalla olevat koulutuspolitiikan linjaukset voivat hyvinkin vaikuttaa tulevaisuutemme. Esimerkiksi, mitä tuo mukanaan selvitysmies Erkki Merimaan raportit OPH:n alaisten oppilaitosten asemasta, tarkoituksesta ja tulevaisuudesta, miten valtakunnassa vallalla oleva inkluusio -ajattelu vaikuttaa koulujemme tulevaisuuteen. Nähdäänkö valtion erityskouluilla enää mitään tehtävää tulevaisuudessa? Entä miten valtion tuottavuusohjelma tulee vaikuttamaan asemaamme? 

Uusi yliopistolaki hyväksyttiin eduskunnassa värikkäin keskusteluin. Yltyipä valtiovarainministeri Katainen kehumaan uudistusta historialliseksi ja fantastiseksi. Kritiikkiä uudistus on saanut valtavasti erityisesti yliopistoväeltä. Oulussa esim. yliopiston pitäisi kerätä yksityistä rahoitusta 20 miljoonaa, koossa on tällä hetkellä 2 miljoonaa. OAJ on ollut huolissaan henkilöstön asemasta ja vaatii, että 1.1.2010 voimassa olevia valtion virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan yleissitovina, kunnes osapuolet sopivat uusista sopimuksista. Valtion eläkelain alaisten niin sanottujen vanhojen edunsaajien eläketurva on kirjattava lakiin esitettyä paremmin (OPETTAJA- lehti 15-16 ). Mitä tällä on tekemistä meidän asioihin? Mikäli valtion tavoitteena tuottavuusohjelmaan liittyen on päästä eroon oppilaitoksistaan, on meillä sama edessä oppilaitosten mahdollisesti siirtyessä toisen omistajataholle.

Pääministeri Vanhasen Rukan hangilla saama ajatus eläkealaikärajan korottamisesta 63:sta vuodesta 65 vuoteen sai hallituksen ja palkansaajajärjestöt törmäyskurssille hiihtolomien aikoihin. Laaja yksimielisyys vallitsi siitä, että työuria pitäisi pidentää, vain keinot ja tavat tulisi sopia. Erityistä huomiota mielestäni herätti Vanhasen "sammakko", kun hän sanoi, että meillä pääsee liian terveitä ihmisiä liian varhain eläkkeelle. Tämä oli viittaus esimerkiksi opetusalan erityiseen eläkeikään oikeutetuille, joita vielä meidänkin jäsenistössämme on. Heidän osaltaan eläkeikä on turvattu eikä sitä siis olla nostamassa ainakaan tällä hetkellä ja muiden nuorempien eläkeikä noudattelee yleistä eläkeikää. Itse olen sitä mieltä, että jos ihminen on tällä alalla ollut jo 30-40 vuotta, hänellä tulisi olla täysi oikeus siirtyä ansaitulle eläkkeelle. Työelämässä jaksamisesta on paasattu jo 80- luvulta lähtien, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat jääneet kovin vähäisiksi. Osa-aika-eläkejärjestelmää kehittelemällä varmasti erityisopettajatkin saataisiin paremmin jaksamaan työssään ja heidän työpanoksesta olisi vielä yhteiskunnalle hyötyä. Viikko työtä ja viikko lepoa järjestelmä varmasti motivoisi monia eläkeiän kynnyksellä olevia jatkamaan työuraansa, mutta nykyinen meno ja vauhti panee monen miettimään, miten tuosta oravan pyörästä pääsisi pois esim. sairaseläkkeen avulla.

Kulunut lukuvuosi edunvalvonnan kannalta ei ole ollut niin värikäs ja tapahtumarikas kuin aikaisempi vuosi, mutta paljon kulissien takana tapahtuu. CUPJ- asiat eivät ole unohtuneet ja järjestelmän kehittämiseksi neuvotteluita käydään. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen kouluissa on valmisteltu uusia käytänteitä, jotka usein liittyvät työaikojen uudelleen tarkasteluun. Huomioitavaa kuitenkin on, että CUPJ:ssä ei ole sovittu mistään uusista työaikaan liittyvistä järjestelmistä. Tästä asiasta on keskusteltu viimeksi vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa OAJ:n neuvottelijamme Pekka Pankkosen, OPH:n Petri Heikkilän ja Mia Sarpolahden kanssa.

Esimerkkinä erikseen määrättävät tehtävät;

a. Jos tehtävä jatkuu entisenlaisena, kuten ennen CUPJ:ää, korvauksenkin tulee olla entisenlainen.

b. Ei ole tarkoitettu, että maksetaan esim. syyskuun alusta toukokuun loppuun, vaan tällöin korvaus kuten aiemminkin. Jos selkeästi osan vuotta kestävä tehtävä, on maksu oltava todellisen työmäärän mukaisesti, jakajana 38.

c. Jos tehtävä on huomioitu vaatitasossa, ei korvata erikseen. Tällöin vaatiluokan on oltava korkeampi kuin mitä se ilman tehtävää olisi. Muutoinhan sitä ei ole huomioitu palkassa. Idea on, ettei samasta tehtävästä korvata kahteen kertaan mutta niin ei voi olla, ettei siitä korvata lainkaan.

d. Jos henkilö on takuupalkalla, ja hänellä jatkuu erikseen korvattava tehtävä entisenlaisena voi se sisältyä takuuosaan.

Siis erityistehtävien tulkintaan ja maksuperusteisiin ei ole tullut mitään muutoksia. Maksuperusteet eivät ole muuttuneet, samasta tehtävästä tulee maksaa samalla tavalla kuin on maksettu ennenkin. Lisäksi keskusteluissa on otettu esille tilapäisen jakson oppilaista saatava huojennus ja korvausperiaatteet, joista meidän jäsenistölläkin on useita erilaisia näkemyksiä. Koskaan tehtävien määrä, laajuus ja siitä saatava korvaus eivät kaikkien kohdalla ole tasapainossa, eikä nykyjärjestelmä ole riittävän toimiva. 

Vaatitason osalta olemme eri linjoilla. OPH:n tulkinta on hyvin pitkälle se, että nimike määrää tason. Koko CUPJ vaatii vielä runsaasti hiomista ja tehtävä ei todellakaan ole helppo johtuen monista pelkästään neuvotteluihin liittyvästä problematiikasta. Neuvotteluissa on luvattu ohjeistaa kouluja asioista, joista ollaan samaa mieltä. Jäämme taas odottelemaan, josko OPH:n kirjeitä kouluille ilmestyisi.

Elokuun 6. - 8. päivä Jyväskylässä järjestetään ns. VALTERI-päivät valtion erityiskoulujen henkilöstölle. Tämä tapahtuma on herättänyt kiivaitakin tunteita. Voidaanko opetushenkilöstöä edellyttää ja velvoittaa osallistumaan VESO-päivän nimissä VALTERI-päiville, kun kyseessä on "loma-aika" ja kun eräiden koulujen VES ei edes tunne VESO-päivävelvoitetta? Lähtökohta on se, että kesäkeskeytysaikana ei voi määrätä työhön, ellei vakiintunut käytäntö oppilaitoksessa ennen 31.12.1998 ole sellainen ollut. Lopullista neuvottelutulosta ei asiassa vielä ole. Ajatuksena on ollut, että opettajat osallistuisivat päiville, mutta niiden oppilaitosten opettajien osalta, joilla ei ole sopimukseen perustuvaa velvollisuutta niille, ylimääräiset työpäivät korvataan vastaavasti. Niissä kouluissa, joissa lukuvuosi alkaa VALTERI-päivien jälkeen seuraavalla viikolla, ongelma ei ole niin suuri kuin kouluissa, joissa lukuvuosi alkaa vasta viikko tämän jälkeen. Näiden koulujen osalta lukuvuosi olisi pitänyt aloittaa heti seuraavalla viikolla. Toinen ongelma liittyy VESO-päivien käyttöön tähän tapahtumaan eikä näin esimerkksi itse lukuvuoden suunnitteluun VESO:ja jää enää käyttöön.

Miksi sitten tällaiset VALTERI- päivät järjestetään?
Yksi peruste näille päiville on, että kaikille saadaan sama tieto samaan aikaan. Toinen peruste näille päiville on verkostoituminen muiden koulujen työntekijöiden kanssa. Päivien ohjelma vaikuttaa kuitenkin niin tiiviiltä, että aikaa tällaiseen verkostoitumiseen ei taida riittää.
Pidän kuitenkin tärkeänä tällaista VALTERI- koulujen yhteistyön aloittamista ja sitä, että pystyisimme osoittamaan, miten tärkeää ja korvaamatonta työtä näissä kouluissa tehdään, ja miten tärkeitä näiden koulujen olemassa ololla on erityisopetuksen kentällä. VALTERI- yhteistyötä meidän tulisi kehittää myös edunvalvonnan alueella. Meidän tulee tarkkaan miettiä jo ensi kesän KSOL:n liittokokouksessa, miten jatkossa edunvalvonta paremmin ja tehokkaammin tulee hoidettua. Tulevaisuudessa näkisin VALTERI- koulujen opettajien kuuluvan myös samaan ammattijärjestöön (esim. VALTERI- koulunopettajat), jos kerran koulutkin ovat VALTERI- nimen alla. Pienet ammattijärjestöt ovat maassamme sulautuneet isompiin yksiköihin saadakseen enemmän taakseen joukkovoimaa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä näkyvyyttä. Herättelen jäsenistöä miettimään, onko KSOL:llakin tämä edessä. Tulevaisuudessa, mikäli OPH:n alaisia valtion oppilaitoksia tulee olemaan, voidaan joutua miettimään, ovatko kaikki OPH:n alaisten oppilaitosten opettajat myös samassa ammattijärjestössä, joka näin paremmin pystyisi ajamaan edunvalvontaa.

Kesäkuun alussa kokoonnumme Turkuun 40. liittopäiville, jonne onkin ilmoittautunut noin 70 jäsentä. Liittokokouksesta on tietoa toisaalla tämän lehden sivuilla. Lisätietoa saatte myös KSOL:n verkko sivuilta ja hallituksen jäseniltä. KSOL on yksi maamme vanhimmista ammattijärjestöistä, sillä KSOL:n syntyhistorian alkusanat lausuttiin jo vuonna 1906. Historiallisesti vietämme varmaankin järjestyksessään vanhimpia ammattijärjestöliittopäiviä. 

Liitokokous käyttää korkeinta päätäntävaltaa, te jäsenet siis itse voitte vaikuttaa, miten haluatte meidän toimivan, ja tehdä aloitteita liittokokoukselle kuukautta ennen varsinaista liittokokousta. Edellä esittämäni kannanoton tarkoituksena on herätellä teitä jäseniä miettimään, mihin haluatte KSOL:n tulevaisuuden olevan menossa. KSOL:n tarvitsee hallitukseen jäseniä, joilla on halua kehittää omaa ammattijärjestöä avoimesti ja uudistushaluisesti.

Toivon teille hyvää kevään jatkoa ja aktiivista liittokokoukseen osallistumista.


Haukiputaalla 13.04. 2009 


Arto Ollila KSOL ry:n puheenjohtaja