Kuurojen opetusta Oulussa 110 vuotta

Kuurojen opetuksen 110-vuotisjuhlaa Oulussa vietettiin perjantaina 19.9.2006 Tervaväylän koulun Merikartanon yksikössä. Perinteikäs oppilaitos on ollut kuulovammaisopetuksen kehittäjä vuodesta 1898 lähtien. Avoimin ovin juhlineeseen kouluun oli kutsuttu mm. entisiä työntekijöitä ja oppilaita.

Kuuro Carl Oskar Malm perusti 1846 Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen. Ensimmäinen kuurojen opetusta koskeva laki säädettiin 1858. Tällöin perustettiin Turun kuurojenkoulu 1862 ja kaksi vuotta myöhemmin Kuopion koulu. Vähän myöhemmin,1890-luvulla perustettiin Mikkelin, Oulun ja Jyväskylän koulut. Tähän aikaan oli myös yksityisiä kuurojenkouluja kuten Huittisten Heffata -koulu sekä Kurikan ja Pietarsaaren kuurojenkoulut.

Koska kouluja oli harvassa koulumatka tuli melko pitkäksi oppilaille. Koulut olivat sisäoppilaitoksia ja aina ei kotona käyty kuin pitkien lomien aikana. Valtio kustansi kyllä koulumatkat oppilaalle ja hänen saattajalleen. Asuntolan hoitajat ja opettajat huolehtivat lapsista. Aluksi kouluaika oli vain 2-3 vuotta. Vähitellen se piteni 7-8 vuoteen ja lopulta 11-vuotiseksi. Kouluja oli kolmea eri tyyppiä, puhekouluja, kuten Oulussa, kirjoituskouluja ja Jyväskylän viittomakieltä käyttävä koulu. Ennen 1970-lukua oli yleistä, että kuurot oppilaat opetettiin käyttämään puhuttua kieltä.

Nykypäivänä perinteisten kuulovammaisten koulujen opetuksen painopiste on muuttunut. Vielä kymmenen vuotta sitten koululaiset olivat lähinnä kuuroja ja viittomakielisiä. Tällä vuosikymmenellä suurin osa kuurona syntyneistä suomalaislapsista on käynyt läpi leikkauksen, jossa heille asennetaan sisäkorvaistute, joka mahdollistaa kuulemisen. Vanhemmat voivat laittaa lapsensa lähikouluun, jossa viittomakieltä ei välttämättä käytetä. On kuitenkin ilmeistä, että osa oppilaista hyötyisi opiskelussaan viittomista. Tervaväylän koulun Merikartanon yksikössä kuulovammaisten ohella oppilaat ovat esimerkiksi huonokuuloisia, sisäkorvaistutetta käyttäviä ja kielihäiriöisiä oppijoita. Oppilaat tulevat pääosin pohjoisesta Suomesta, ja heitä on nykyisin jopa yli 30 kunnasta. Merkittävä rooli koulun toiminnassa on myös Pohjois-Suomen alueelle suuntautuva ohjaus- ja palvelutoiminta, joka sisältää tilapäisen opetuksen jaksoja yleisopetuksessa opiskeleville, perehdyttämiskoulutusta opettajille, oppimateriaalin tuottamista ja opetusmenetelmien kehittämistä.

Päätoimittaja