Tervaväylän koulun 8. – 9. –luokkien leirikoulu Brysseliin

Oululaisella Tervaväylän erityiskoululla on ollut vuosien kuluessa kansainvälisiä yhteyksiä mm. Ruotsiin, Ranskaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Puolaan. Vuonna 2004 päättävät luokat vierailivat Strassburgissa Euroscola -hankkeen tukemana. Samaan aikaan oli ensimmäinen yhteys Belgian suuntaan, kun viittomakielentulkki Lieve Rootfhof vieraili Suomessa ja koulullamme. Hänen työpaikkansa oli tuolloin erityiskoulussa Antwerpenissä. Näin syntyi ajatus vastavierailusta Belgiaan.
Leirikoulun alustavat suunnitelmat tehtiin syksyllä 2006. Silloin päätettiin varojen keruun periaatteista ja toteutettavan leirikoulun ajankohdasta. Retken hyväksi myytiin keksejä sekä osallistuttiin koulun tapahtumiin, esimerkiksi kahvitusten ja kirpputorien muodossa. Tukea matkan rahoitukseen saatiin myös vanhemmilta, säätiöiltä ja järjestöiltä. Talvella 2007 tarvittava summa näytti olevan mahdollista saada kasaan. Niinpä tammikuussa uskallettiin jo varata lennot ja hotellit internetpalveluista.


Matkaan kohti Tamperetta

Leirikoulu alkoi toukokuun 11. päivänä Tervaväylän koulun pihalta. Koleassa säässä kaksi pikkubussia pakattiin täyteen matkatavaroita ja innokkaita matkalaisia. Oppilaat saapuivat koululle aamuvarhaisella Sodankylää ja Kemiä myöten niin, että matkaan päästiin hiukan ennen kahdeksaa. Aikuisista mukaan lähtivät Johanna, Jake, Arto ja Tuomo. Matkan varrelta mukaan tuli vielä lisää oppilaita niin, että kaikki 13 oppilasta olivat kyydissä Kaustiselta lähdettäessä. Ajo Tampereelle sujui jouhevasti. Lentoaseman rutiinit ja itse lentäminen olivat monelle matkalaiselle uusi ja kiinnostava kokemus. Kaikki sujui kuitenkin rauhallisesti ja lentojännityskin hävisi, kun lentokoneen ikkunasta avautui huikea näkymä yli keväisen Hämeen. Frankfurt Hahnin vehmaan vihreisiin maalaismaisemiin laskeuduttiin etuajassa ja matkatavarat saatiin omistajilleen. Lämmin kesäilta tervehti tulijoita ja oudot tuoksut ja kielten sekamelska saivat matkakuumeen parhaimmilleen. 


Saksan teillä ja Luxemburgissa

Vuokrasimme lentoasemalta kaksi pikkubussia navigaattorein. Mahduimme tavaroinemme autoihin hyvin ja matka kohti Belgiaa saattoi alkaa. Ensimmäiseksi yöksi olimme kuitenkin varanneet majoituksen Luxemburgista. Saavuimme hotelliin noin kello kymmenen paikallista aikaa ja uni maistui hyvin, jopa 22 tuntia matkanneille oppilaille. Levon jälkeen saimme monipuolisella aamupalalla ensikosketuksen paikalliseen ruokakulttuuriin, tuoreisiin croissantteihin ja aromikkaaseen kahviin.

 

Lepohetki Luxemburgin keskustassa. Sää oli helteinen.


Seuraavana päivänä, maanantaina, Luxemburgissa oli arkipyhä, katolisen kirkon helluntai. Vanhan kaupungin rauhallisuus ja maiseman suuret korkeuserot tekivät vaikutuksen matkaajiin. Sää oli erinomainen, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Kävimme katsomassa katolista messua vanhassa Cathedral of Our Lady –kirkossa. Sen jälkeen tutustuimme kaupungin keskustaan. Sää oli helteinen ja lopuksi keskustaa ympäröivät kanjonimaiset puistoalueet tarjosivatkin mukavan kävelyretken vehmaiden puiden suojassa. Oli aika matkustaa Brysseliin.

Brysselin helteissä

Belgian pääkaupunkialueella asuu noin miljoona ihmistä. Itse Brysselin kaupungissa asukkaita on vain 144 000. Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Brysseliä sanotaankin usein Euroopan pääkaupungiksi. Ajettuamme laajojen esikaupunkien halki saavuimme hotelliimme hyvissä ajoin iltapäivällä. Sää oli välimerellisen helteinen, katu huokui kuumuutta. Majoituksen sijainti yllätti myönteisesti, olimme melko lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta, jonka merkkinä lasisena kiiltävät korkeat talot näkyivät kauas. Majatalon isäntä toivotti meidät ystävällisesti tervetulleeksi ja huonejako suoritettiin etukäteissuunnitelmien mukaan. 

Tutustuminen EU-parlamenttiin


Tiistai oli leirikoulun tärkein päivä, teemana oli EU:n toimintaan tutustuminen. Aikataulu ja tapaamiset oli sovittu hyvissä ajoin. Aamupalalla tarjottujen herkullisten croissanttejen ja kahvin jälkeen kokoonnuimme hotellin alakertaan tapaamaan Brysselissä toimivan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liiton pohjoisen aluetoimiston EU-harjoittelijoita Heiniä ja Markea. He olivat lupautuneet toimimaan oppainamme tänään. Ensimmäinen kohde oli EU-parlamentti. Kävelimme oppaiden johdolla läheiselle metroasemalle ja matkasimme muutaman pysäkin verran parlamenttirakennuksen lähelle.

Parlamentin yleisökierrokset alkavat päivittäin klo 10. Sisäänkäynnin tuntumassa parveili ryhmiä useista maista. Jonoutumista aiheutti lentoaseman tapainen turvatarkastus. Lompakoiden, puhelimien, kettinkien ja vöiden läpivalaisun jälkeen nousimme aulaan, jossa oli kaikkien unionimaiden liput ja EU-aiheinen matkamuistomyymälä. Pian Paikalle saapui EU-tiedottaja Jarmo Oikarinen, joka johdatteli ryhmämme meille varattuun kokoustilaan.

MEP Piia-Noora Kauppi, hollantilainen EU-harjoittelija Bob ja tiedottaja Jarmo Oikarinen.

Aluksi kuulimme yksityiskohtaista tietoa EU:n jäsenvaltioista ja parlamentista. Seuraavaksi meitä tuli tapaamaan Euroopan parlamentin oululainen edustaja eli meppi Piia-Noora Kauppi. Hän kertoi mepin työstä. Kuukauden syklissä etenevä työskentely on jaettu niin, että viikon ajan tehdään samantapaisia asioita. Esimerkiksi valiokuntatyö voidaan aloittaa kuukauden ensimmäisen viikon kestävänä työrupeamana. Kuukausi huipentuu parlamentin täysistuntoon Strasbourgissa, johon kaikki 732 parlamentin jäsentä muuttavat muutamaksi päiväksi. Lisäksi kuulimme esimerkkejä siitä, kuinka poliittiseen päätöksentekoon voi vaikuttaa eli kuinka ”meppi lobbaa”.

EU -edustajan tapaamisen jälkeen saimme tutustua harjoittelijan työhön parlamentissa. Hollantilainen EU-harjoittelija Bob kertoi että hänen elämänsä on muuttunut sen jälkeen kun hänellä todettiin silmäsairaus ja hänen näkönsä on heikentynyt. Esteistä huolimatta harjoittelu oli sujunut hyvin. Erityisesti saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevat asiat nousivat esille tässä yhteydessä. Kaikkea ei EU-parlamentissakaan oltu huomioitu, vaan esteettömyyttä parantavia muutoksia esimerkiksi rakennuksiin on jouduttu tekemään vielä hiljattainkin. Sähköpostin lukemiseen ja muuhunkin tietokoneella työskentelyyn Bob käytti helppokäyttötoimintoja kuten suurennuslasia ja puhesyntetisaattoria. Bob jatkaa harjoittelun jälkeen yliopisto-opintojaan ja hänen haaveenaan on oman yrityksen perustaminen viestintäalalle. Esityksen jälkeen lähdimme oppaidemme johdolla lounaalle parlamentin ruokalaan.


Vierailu North Finland EU Officeen

Lounaan jälkeen kävelimme Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen EU-toimistoon eli North Finland EU Officeen. Se toimii alueidensa edustajana Euroopan unionin ydinalueella. Pohjois-Suomen EU-toimiston tavoitteena on parantaa Suomen pohjoisten alueiden elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä sekä alueen asukkaiden hyvinvointia. Edustuston johtaja, kempeleläinen Seppo Heikkilä otti meidät sydämellisesti vastaan.

North Finland EU Office Brysselissä. Johtajana toimii Seppo Heikkilä (vas.)
 
Vuodesta 2002 Brysselissä työskennellyt Heikkilä kertoi mielenkiintoisia asioita EU:n toiminnasta alueiden ja erityisesti Euroopan unionin pohjoisimman alueen näkökulmasta. Barentsin alueen energiavarat ja Suomen uutta nousua kokeva kaivostoiminta antaa erityisiä mahdollisuuksia Pohjois-Suomen elinkeinotoiminnalle. Myös Lapin matkailun merkitys ja mahdollisuudet sekä liikenneverkkojen kehittämismahdollisuudet nousivat esille Heikkilän esityksessä. Toimiston tarjoamien kahvien ja mehujen jälkeen jatkoimme matkaa kaupungin keskustaan ja tärkeimpiä nähtävyyksiä: Manneken Pissiä, suklaakauppoja ja Grande-Placea. 


Kylässä Kasterlindenin koulussa

Keskiviikkona oli vuorossa kouluvierailu Kasterlindenin erityisoppilaitokseen. Matkasimme hotellista Brysselin pohjoisille esikaupunkialueille. Siellä meitä oli vastassa koulussammekin vieraillut Lieve. Hän on työskennellyt koulussa kahden vuoden ajan. Hänen ystävällisellä avustuksellaan kouluvierailu oli saatu järjestettyä. Aluksi kuulimme yleistietoja Kasterlindenistä. Valtion ylläpitämässä opinahjossa on oppilaita kauempaakin, osa heistä myös asui viikot oppilaskodissa. Oppilaat ovat täällä näkövammaisia, kielihäiriöisiä, autistisia, huonokuuloisia ja kuuroja. Opetus tapahtuu monikielisessä maassa usealla kielellä puhuttuna ja viitottuna flaamiksi ja hollanniksi.

 
 
Esityksen jälkeen jakauduimme ryhmiin ja pääsimme seuraamaan oppitunteja luokkiin. Kuurojen 2-5 –vuotiaiden ryhmässä näimme kuinka kuuro opettaja opetti lapsille eläinten nimiä flaamin viittomakielellä. Isojen näkövammaisten ryhmässä oli äidinkielen tunti. Tietokoneen käyttö pistekirjoituksen avulla oli monille meidän oppilaille uusi kokemus. Kotitaloustunnilla autistiset yläkoululaiset valmistivat pastaa ja herkullisen näköistä bolognesekastiketta.

Luokkakierroksen jälkeen saimme tavata koulun oppilaita. Oppilaat asettuivat kehämuotoon ja vilkas keskustelu englanniksi, suomeksi, hollanniksi, flaamiksi ja eri viittomakieliksi alkoi. Tulkkina toiminut tervaväyläläinen Jarkko Köykkä selvisi tehtävästä hyvin. Belgialaisia kiinnostivat erityisesti se, millainen koulumme on, koulupäivän rakenne ja oppilaiden pitkät koulumatkat. Luonnollisesti Suomen sää ja luonto kiinnostivat myös. Kuulimme muun muassa, että Kasterlindenissä koulupäivät muina päivinä paitsi keskiviikkona, sijoittuvat kello kahdeksan ja neljän välille. Keskiviikkona koulu päättyy jo klo 12, mutta toisaalta lauantainakin on koulua puoli päivää.

Antwerpenin ihmeet

Iltapäivällä suuntasimme Kasterlindenistä Lieven opastuksella hänen kotikaupunkiinsa, 460 000 asukkaan Antwerpeniin. Moottoritiellä kohtasimme liikennettä, joka kertoi siitä, että olimme Euroopan tiheimmin asutulla alueella ja matkalla satamakaupunkiin. Pysäköimme automme suosiolla jo esikaupunkialueelle, josta jatkoimme raitiovaunulla keskustaan. Raitiovaunu oli oikeastaan metro, koska se liikennöi pääasiassa maan alla. Tässä vaiheessa seuraamme liittyi myös paikallinen viittomakielen tulkki Marinette, joka oli lupautunut oppaaksi kaupunkikierrokselle.

Antwerpenin retki, oppaina paikalliset Lieve ja Marinette.
 
Matka Antwerpenin keskustaan taittui nopeasti. Nousimme maan pinnalle uudistetun, upean rautatieaseman lähellä. Vilkkaalla asemalla junia lähti ja tuli eri raiteilla kolmessa tasossa. Täältä jatkoimme pääkatua ydinkeskustaan. Kadun varren lukuisat timattiliikkeet ja juutalaiskaupunginosa herättivät matkalaisissa uteliaisuutta ja kysymyksiä. Komeat kirkot ja julkiset rakennukset näyttäytyivät hienoina Pohjanmereltä nousevia ukkospilviä vasten. Leveän Scheldtin rannalla saimme huomata, kuinka vilkas laivaliikenteen satama Antwerpen on. Täältä pääsisi kuulemamme mukaan niin Kongoon kuin New Yorkiinkin. Kierroksemme päätteeksi menimme vielä pizzalle viihtyisään italialaisravintolaan keskustorin laitamille. Sen jälkeen ukkossateinen matka toi meidät jälleen Brysseliin.

Näkymä Atomiumista.

Brysselin nähtävyydet tutuksi

Seuraavana päivänä, torstaina sää oli hieman viilentynyt ja sadekuuroja oli ennusteiden mukaan tulossa. Suunnitelman mukaan kävelimme Brysselin Ilot Sacrén alueelle, jolla sijaitsevat kauppakadut, lukuisat ravintolat, kymmenet pitsiliikkeet, kahvilat ja matkamuistomyymälät. Täällä matkalaiset hankkivat tuliaisia ja matkamuistoja kotiin viemisiksi. Iltapäivällä nousimme jälleen vuokra-autoihimme. Kohteena oli nyt Atomium Pohjois-Brysselissä, Heyselissä. Valtava 1958 maailmannäyttelyyn valmistunut monumentti kiilteli jo kilometrien päähän. 102 metriä korkean Atomiumin ylimmästä pallosta avautui hieno yleisnäkymä yli valtavan kaupunkialueen. Torstai-ilta huipentui vielä yhteiseen ruokailuun Brysselin keskustassa.

Kotimatkalle

Perjantaiaamu valkeni pilvisenä, mutta melko lämpimänä. Aamiaisen jälkeen oli aika jättää mukava B&B Botanique -hotelli isäntineen ja suunnata autojen keula kohti Saksaa ja Frankfurt Hahnin lentokenttää. Navigaattorin saatua satelliittiyhteyden autopari suunnisti ruuhkia vältellen ulos Brysselistä. Nopeat moottoritiet halkoivat melko harvaan asuttua ja metsäistä maisemaa. Kaunis ja vehreä Mosel –joen laakso laajoine viiniviljelyksineen oli loppumatkan vaikuttavin näky. Keskiaikaisessa Bernkastelin kylässä söimme vielä lounasta. Autojen tankit täytettiin vielä ennen Hahniin saapumista ja näin vuokra-autot saatiin ajaa parkkiin. Matkatavaroiden lähtöselvitys sujui jo rutiinilla ja kotimatka Suomeen alkoi.


Päätoimittaja