Puhtain asein - puhtaan asian puolesta

Saunon lähes joka päivä. Saunominen rentouttaa ja suojaa kuulemma aivoinfarktilta. Jää nähtäväksi. Ensimmäinen saunamuistoni on 55 vuoden takaa, kun juoksin pieni kylpytakki päällä mummolan savusaunasta polkua pitkin pellon poikki lämpimään pirttiin. Pirtissä odotti lämmin vaniljalla maustettu pullamaito. Nykyisin sauna on vaihtunut omin käsin rakennettuun savusaunaan ja muutamaan kylmään olueen saunan jälkeen.

Olen siis saunaholisti. Riippuvuuteni on terveellisimmästä päästä. Muista riippuvuuksista kärsivistä poiketen olen pitänyt kirjaa saunomistani saunoista sikäli kuin muistan niitä. Listastani löytyy liki 400 saunaa koti- ja ulkomailta.
Kaukaisimmet ja ehkä eksoottisimmat saunani ovat Etelä-Korean matkaltani. Siellä saunat näyttävät kivistä tehdyiltä igluilta, joihin ryömitään sisään kuin aikanaan Julmahuvin eskimoiden elämää käsittelevässä sketsissä ”Pidä pää kylmänä, Nanook!” Nythän sen esittäminen olisi tietenkin kielletty.


Kun soivat kiukaan mustat urut...

Miehet saivat kassalla siniset shortsit ja T-paidat. Naisille kuului paikallisen kulttuurin mukaisesti vaaleanpunaiset. Saunatilat olivat yhteiset. Saunan lattialla oli tatamin kaltainen matto, jolla maattiin ja pään alle laitetiin reilu kakkosnelonen. Kuumaa höyryä tulvi sisään ja hiki lensi. Kun oli riittävästi hikoiltu, siirryttiin kylpyläosastolle, jossa oli eri lämpöisiä vesialtaita, joissa sitten kylveskeltiin. Nämä osastot olivat vain sukupuolen mukaan. Saunoissa oli dormidori -osastot, joihin sai jäädä nukkumaan, jos halusi. Reppureissaajia saunoissa näki paljon, sillä he pääsivät pesulle, pyykkäämään ja yöpymään muutaman euron hinnalla.

Kun matkustan ulkomaille, etsin paikalisen yleisen saunan. Siellä tapaa oikeita ihmisiä. Tosin joskus on tullut saunottua enempi kaupallisessa paikassa, yleensä vahingossa. Venäjällä on mukava saunakulttuuri. Siellä saunotaan banjoissa jotka voivat olla sekasaunoja tai sitten niitä toisia. Saunaklubit ovat sitten juttu erikseen. Sinne pääsevät vain jäsenet ja jäsenten vieraat. Sieltä vääntäytyy aina rentoja asiakkaita pois. Totesinkin kerran, että jos olisi enemmän tällaisia saunoja niin sotiakin olisi ollut paljon vähemmän.

Keski-Euroopassa, lähinnä Saksassa on tehty Valteri-linjauksen tapaisia ratkaisuja saunakulttuurin suhteen. On virallisesti sovittu, että löylyä heittää vain saunaisäntä, joka myös suorittaa pyyhkeellä ilmaan määrättyjä kuvioita joiden tarkoituksena on saada saunan sisäilma kiertämään. Käytännössä kuitenkin jokainen saunaisäntä pyörittelee pyyhettään itse haluamallaan tavalla.

Itselläni on viisi erilaista saunaa. Kerrostalossa sähkösauna, mökillä jatkuvalämmitteinen ja Aitokiuas, joka on ns. kertalämmitteinen ja se 12 vuotta sitten rakentamani savusauna. Yksityiskohtana mainittakoon, että sukulaismieheni rakensi itselleen savusaunan minun piirustuksillani ja minä kävin muuraamassa sinne savukiukaan. Se sauna valittiin sitten vuoden savusaunaksi 2010 Suomessa. Eli jos joku suunnittelee savusaunan hankkimista, tulevana eläkeläisenä voin toki olla avuksi. Uusin hankintani on viime kesänä ostamani telttasauna, jota voi siirrellä mielen mukaan minne vaan. Tällä hetkellä se teltta sijaitsee Kalajoen hiekkasärkillä.


Telttasauna asemissa.

Minulta kysyttiin talvella mieleenpainuvinta saunakokemusta. Kerroin sen olevan sen, kun Suomi 100-juhlavuoden tapahtumana Savonlinjat järjesti uudella saunabussillaan Kuuma sauna 100 tuntia kiertueen, joka pysähtyi Jyväskylässäkin. Olin kutsuttuna saunomaan, sillä olin perustamassa 2003 Jyvässeudun perinnesaunojat ry:tä. Tuolloin pääsi tapahtumaan, että Miss Suomi Lotta Näkyvä heitteli kiukaalle löylyä ja Ville Haapasalo kattoi haukattavaa pöydälle. Tosin lämmin pullamaito puuttui pöydästä. Mutta kaikkea muuta oli!

Jarmo Raitanen
Valteri Onerva

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: