Konferenssiterveiset keväisestä Pariisista

Osallistuimme Touch to learn, touch to comminicate -konferenssiin Pariisissa 17-19.3.2016. Konferenssissa oli luennoitsijoita pääsääntöisesti Ranskasta, mutta myös mm. Kanadasta, Englannista, Suomesta.

Konferenssissa nousi esille kosketuksen avulla saatavan informaation tärkeys. Koskettaminen ja taktillinen aistimus kertovat enemmän kuin pelkkä visuaalinen tulkinta. Jo vastasyntyneet vauvat oppivat tunnistamaan asioita kosketuksen avulla. Useat luennoitsijat huomioivat, että kosketus/taktillinen oppiminen on vähäistä kouluiässä. Opetus kouluissa perustuu visuaaliseen ja auditiiviseen opetukseen. Luennoitsijat nostivat esiin tutkimuksia mm. Englannista, jossa taktillinen aistimuksen lisääminen mm. kirjainten oppimisen ja lukemisen alkuvalmiuksien vaiheessa paransi oppimistuloksia. Luennoitsijat nostivat esiin multisensorisen opetuksen, jossa painottuu visuaalinen, auditiivinen sekä taktillinen (kosketus, liike) aistiminen. Multisensorinen oppimismateriaali voi sisältää esimerkiksi kohokuvioituja kirjaimia, käsillä tutkimista (kirjainmuodot), konkreettisen lukumäärien havainnointia koskettamalla.

Näkövammaiselle oppilaalle kosketus on luonnollisesti tärkeää. Kosketuksen tärkeys nostettiin esiin viestinnässä. Haptiisien avulla näkövammaiselle voi viestittää ympäristön reaktioita esimerkiksi viestejä tuotetaan yhdellä tai kahdella kädellä esimerkiksi selkään piirtämällä.

Näkövammaisen mahdollisuuksia tutkia ympäristöään koskettamalla korostettiin. Konferenssissa esiteltiin esimerkiksi, kuinka museot ovat luoneet näkövammaisille mahdollisuuksia tutkia taidetta koskettamalla. Italian Anconassa sekä Pariisin Louvressa on mahdollisuus tutkia taideteoksia koskettamalla. Konferenssissa nostettiin esiin kysymys siitä, kuinka näkövammainen saa informaation taiteesta, joka pohjautuu visuaalisuuteen? Näkövammaisille muokattuja kohokopioita sekä esinekopioita maalauksia esiteltiin. Mielenkiintoista oli, että monet taulut ovat vaikeasti muokattavissa kohokuviksi, koska hahmot niissä ovat epäselviä tai asennoissa, josta niitä on vaikea tulkita koskettamalla (esimerkiksi Picasson kubistiset teokset).

Taktillinen aistimus on jokaisella omanlainen. Oli huomattu, että lapset tutkivat asioita koskettamalla eri tavalla. Kuitenkin oppimistulokset parantuivat kaikilla - vaikka oppilailla oli erilainen tapa koskettaa (sormenpäillä, kämmenellä). Opettajan tulee huomioida tämä ja antaa myös mahdollisuuksia tutkia taktillisesti eri tuntuisia asioita. On huomioitava, että vaikka oppilaalla olisi vaikea liikuntavamma, niin kosketuksen avulla saatavaa informaatiota tulisi antaa.




Mitä konferenssi meille antoi?

- näkövammaisten opetuksessa on paljon hyviä materiaaleja ja opetustapoja, jotka sopivat kaikille. MULTISENSORINEN OPETUS nousi esille useissa puheenvuoroissa. Ajatus siitä, että kaikki oppilaat (erityisesti LUKI, autismi) hyötyvät taktillinen aistimuksen lisäämisestä oppimisessa.
- kosketus on monimuotoinen: käytämme kosketusta / taktillisuutta useasti päivän aikana, mutta opetus pohjautuu visuaalisuuteen. Käsi on kehostamme luotu tutkimaan taktillisesti. Sormenpäässä on jopa tuhat kosketuspistettä, jotka voivat nopeasti analysoida esim. onko vastaavaa pintaa tutkittu aikaisemmin.
- opetuksessa on tärkeää antaa mahdollisuus käyttää useita aisteja. Näin oppilas löytää itse sen aistin, jonka avulla oppii parhaiten.
- sokealle oppilaalle on tarjottava erilaisia pistekirjoitusta erilaisilla alustoilla. Kaikille ei paperinen alusta sovi (keskustelu tärkeää). Todettiin, että Perkinsillä pistekirjoittaminen voi olla osalle hankalaa/vastenmielistä. Se ei tarkoita, että pistekirjoituksesta luovuttaisiin (ja siirryttäisiin esim. 10-sormijärjestelmän avulla kirjoittamiseen ja auditiiviseen oppimiseen) vaan oppilaalle voi tarjota muunlaista pistekirjoitusmahdollisuutta esimerkiksi PadBraille -kirjoitusmahdollisuudella tai sähköistä Perkins -kirjoituskonetta.


Päivi Lång ja Tuija Piili-Jokinen
Ohjaavat opettajat Onervasta

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: