Tuomas Tuokko ja Eila Urpilainen kertovat sopimusalan säädöksistä.


Valtakunnalliset luottamusmiesten neuvottelupäivät Helsingissä

Huhtikuun lopussa Helsingissä järjestetyillä valtakunnallisilla luottamusmiesten neuvottelupäivillä käsiteltiin ajankohtaisia edunvalvonta- ja sopimusasioita. Lisäksi verkostoiduttiin muiden samalla alueella toimivien henkilöstön edustajien kanssa. Mukana olivat yliopistojen, harjoittelukoulujen ja valtion koulujen jukolaiset edustajat.

Neuvottelupäivien aluksi OAJ:n neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen ja yliopistoasiamies Hanna Tanskanen kertoivat ajankohtaisista työelämä- ja edunvalvonta-asioista. Kilpailukykysopimuksen tuomat heikennykset puhuttivat ja mietityttivät osallistujia. Tosin vielä ei ollut tiedossa toteutuuko sopimus vai ei, tavoitteena on saada kaikille sopimusaloille neuvottelutulokset 31.5.2016 mennessä. Pakkolakien poisvetäminen oli kuitenkin työtekijöiden kannalta hyvä asia. Palkkoja tullaan joka tapauksessa alentamaan. Lomarahojen leikkaaminen 30 %:lla kolmen vuoden aikana tuntuu palkansaajan kukkarossa melkoisesti. Lisäksi työajan pidennys 24 tunnilla ja työnantajamaksujen siirtyminen palkansaajan maksettavaksi. Sosiaalimaksu nousisi ensin 0,20% ja myöhemmin 0,40%:iin. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksu nousee vajaat puoli prosenttia. Näiden heikennysten yhteisvaikutus palkkatuloihin on useita prosentteja.

Neuvottelupäivillä kuultiin myös erityisasiantuntija Jaakko Salon selkeä esitys digitalisaation vaikutuksesta opettajuuteen. Hämmästyttävän suuri osa opettajista eri asteilla tekee töitä omilla laitteillaan, mikäli niitä on voinut hankkia. Näyttääkin siltä, että ns. digiloikan pullonkaulaksi on muodostunut työnantajan hitaus hankkia opettajille sopivia työkaluja. Toimivaksi havaitun perusperiaatteen tulisi olla, että laite hankitaan ensin opettajalle ja sitten oppilaille. Samaan aikaan täydennyskoulutukselle olisi huomattava tarve. Erityisesti sosiaalisen median tuominen opetuskäyttöön vaatisi monipuolisia satsauksia. Lisäksi monimutkaiset tekijänoikeuskysymykset aiheuttavat pulmia koulun arjessa. Vaikka oppilaat osaavatkin käyttää laitteita näppärästi, opetuksen kannalta kysymyksiä herättää se, millä tavalla. Oppilaan osaaminen saattaa olla usein kapeaa ja viihdepainotteista. Esimerkiksi hyötyohjelmien käyttö ja osaaminen voi olla vielä vähäistä. Lisäksi digioppimista saattaa leimata helppouden ja vaivattomuuden toive. Työn pitkäjänteinen tekeminen ja jopa puurtaminen on kuitenkin esimerkiksi ”koodarille” eli ohjelmointiammattilaiselle hyödyllisiä ominaisuuksia.

OAJ:n lakimies Tuomas Tuokko kertoi valtion sopimusalan säädöksistä muutamien esimerkkien kautta. Digitalisaatio tuo myös uusia haasteita laitteiden ja ohjelmistojen vastuulliseen käyttöön kouluissa. Esimerkkinä oli tapaus, jossa opettajasta on laitettu sosiaaliseen mediaan kuva, josta hän oli tunnistettavissa ja kuvan oheen laitettu loukkaavaa kommentointia opettajasta. Onko kyseessä kunnianloukkaus? Määritelmällisesti kunniaa loukataan, kun joku esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle, taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muulla tavalla halventaa toista. Virkamiehen viranhoitoa voidaan arvostella, mutta ei henkilöä loukkaavalla tavalla.

Jos epäilet epäasiallista viestintää henkilöön liittyen, kirjaa, tulosta tai tallenna epäasiallisena kokemasi viestit, sivusto, kellonaika ja päivämäärä sekä kaikki mahdolliset tiedot viestin tekijästä. Kerro asiasta esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Vaadi tekijää tai palvelun ylläpitäjää poistamaan loukkaava aineisto. Mahdollisina jatkotoimina kannattaa selvittää koulun keinot puuttua asiaan (esimerkiksi yhteydenotto oppilaaseen/opiskelijaan/huoltajaan) ja tutkintapyynnön tekeminen poliisille. Tarpeen mukaan kannatta ottaa yhteys myös OAJ:n lakimiehiin.

Suurin osa ksollilaisista opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjestelmässä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Myös osa ammatillisten oppilaitosten opettajista kuuluu vastaavaan työaikajärjestelmään. Koska heillä ei ole vuosilomanlain tarkoittamaa kesälomaa, heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia kesälomaansa myöhemmin pidettäväksi. Kannattaa muistaa, että tällaisilla opettajilla on oikeus saada laskennallisen vuosiloman ajalla olleen sairausloman ajalta Kelan sairauspäivärahaa. Opettajan tulee itse hakea sairauspäivärahaa Kelalta lääkärintodistuksen perusteella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut opetuksen järjestäjien haettavaksi 20,2 miljoonaa euroa tasa-arvon edistämiseen ja erityisopetuksen laadun kehittämiseen esi-, perus- ja lisäopetuksen ryhmiä pienentämällä. Se on suunnattu erityisesti niille kouluille, joiden toiminta-alue on haastava, sekä yleisopetuksen ryhmiin, joissa työskentelee tehostettua tai erityistä tukea saavia tai erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita. Vaikka avustusta voidaan myöntää myös koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen, sitä myönnetään ensisijaisesti ryhmien pienentämiseen palkkaamalla opettajia samanaikaisopettajiksi, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin. Rahoitus on merkittävä ja mahdollistaa jopa 450 opettajan palkkaamisen.

Syksyllä voimaan tulevissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa velvoitetaan sisällyttämään kaikkien oppilaiden opintoihin vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Nämä kokonaisuudet ylittävät oppiainerajat ja tarkastelevat todellisen maailman ilmiöitä. Opetussuunnitelmalla ei muuteta opettajien palvelusuhteen ehtoja. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat osa opetusta. Oppimiskokonaisuuksien opetus edellyttää yleensä yhteistyötä muiden opettajien kanssa. Opettajat toteuttavat monialaisia oppimiskokonaisuuksia omana työaikanaan. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edellyttävät usein myös opetuksen yhteissuunnittelua. Opetuksen yhteissuunnitteluun käytetään yt-aikaa. Yhteissuunnittelutyöajan riittävyyttä tai ajan ylittymistä kannattaa seurata paikallisesti.

Päätoimittaja

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: