Luottamusmiespäivät huhtikuussa Akavatalossa.


Ajankohtaista edunvalvonnasta

Kulunut lukuvuosi edunvalvonnallisesti on ollut paikallisesti hiljainen, mutta valtakunnan tasolla vilkas ja työntäyteinen. Yhteiskuntasopimusten saavuttaessa maalin käynnistyivät varsinaiset neuvottelut sen toteuttamisesta pääsopijajärjestöjen kesken. Näissä neuvotteluissa pitää päästä jonkinlaiseen sopimukseen 31.5.2016 mennessä. Meidän opettajien neuvotteluista vastaa OAJ ja JUKO.

Valtakunnallisten yhdistysten puheenjohtajat hoitavat vaikuttamisen ja tiedon saannin omien valtakunnallisten piirien kautta, meillä tämä tarkoittaa OAO:n hallitusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että puheenjohtaja on mukana OAO:n hallitustyöskentelyssä. KSOLLI:n tai OAJ:n osalta emme käy tällä hetkellä, emmekä ole käyneet, palkkoihin tai työehtoihin liittyviä neuvotteluita, koska yhteiskuntasopimusneuvottelut on panneet jäihin kaiken muun neuvottelun mainituista asioista.

Valmistelevaa työtä kuitenkin tehdään koko ajan muunmuassa siitä, miten yhteiskuntasopimuksessa sovitut asiat tullaan käytännössä toteuttamaan eri opettaja-tehtävissä, esimerkiksi kolmen päivän työajanpidennys. Työajan pidentämiseen on ehdotettu viikoittaisen YT-ajan ja/tai VESO-päivien lisäämistä. Opetusvelvollisuuden lisäämistä OAJ ei hyväksy.

Opetusalan neuvottelut ovat osa suurta kokonaisuutta, jossa tavoitellaan kilpailukyky-sopimuksen neuvottelutuloksen mukaisia uusia alakohtaisia sopimuksia. Kesäkuun alkupäivinä työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat, ovatko syntyneet neuvottelutulokset riittävän kattavia, jotta kilpailukykysopimuksen voidaan katsoa syntyneen. Jos näin kävisi, hallitus tukisi työmarkkinaratkaisua ja palkansaajien ostovoimaa muun muassa veroratkaisuin.

OAJ:n työssäkäyvistä jäsenistä valtaosa kuuluu kunnan opetusalan sopimuksen piiriin.
– OVTES-alueen yhtenä suurena kysymyksenä on, kuinka sovitaan 24 tunnin pidennys opetusvelvollisuustyöaikaan. Opetusalan neuvotteluja käydään rinnan kunnan yleisen KVTES-alueen neuvottelujen kanssa. Paikallisen sopimisen määräykset tulevat KVTES-puolelta, neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo. Sivistystyönantajien opetusalan pöydässä työnantaja esitti, että ammatilliset opettajat siirrettäisiin kertarysäyksellä vuosityöaikaan osana kilpailukykysopimusta ilman lisäkustannuksia.

- OAJ:llä on toisenlainen näkemys. Opettajien työaikajärjestelmää on mahdotonta muuttaa kustannusneutraalisti. Työaikamalli on eri asia kuin kiky-sopimukset, joiden piti olla vaikutuksiltaan kustannusneutraaleja. OAJ on kylläkin valmis sopimaan vuosityöajan kokeiluista, Lindroos muistuttaan (OAJ/UUTISET; Teksti: Heikki Sahlman).

Kaikille lienee selvillä, mitä kilpailukykysopimus merkitsee julkisella sektorilla oleville ja myös meille valtion palveluksessa oleville. Heikennyksiä ovat esimerkiksi työajan pidennys 24 tunnilla, lomarahojen leikkaukset 30 %:lla ja työnantajamaksujen siirtyminen palkansaajien maksettavaksi. Julkisuudessa on paljon puhuttu lomarahoista ja työajan pidennyksestä, mutta yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt noiden työnantajamaksujen siirtyminen palkansaajan maksettavaksi. Sosiaalimaksu nousee vuonna 2017 0,20% ja siitä eteenpäin vuoteen 2020 0,40%:iin. Lisäksi työttömyysvakuutus nousee 0,45%:a (v. 2017) ja 0,4%:a (v. 2018). Näiden bruttoyhteisvaikutus palkkoihin on n. 5 %:n tienoilla eli kysymyksessä on selkeä palkanalennus.

Seuraavien viiden vuoden aikana palkankorotusvaraa tuskin on, mutta kyllä me tästäkin selviämme. Käännetään katse tulevaisuuteen.

Valteri-koulu on ollut olemassa noin yhden lukuvuoden ja olemme opetelleet elämään yhteisessä koulussa eri toimipisteissä. Toiminta hakee vielä muotoaan, yhteisiä käytänteitä haetaan ja rakenteita uudistetaan. Muutosvauhti on ollut hurjaa elokuusta tähän päivään mennessä. Muutosprosessit eivät aina ole helppoja, kun olemme eläneet pitkään itsenäisesti ja toimintatapamme ovat olleet eri toimipisteissä mielestämme hyväksi havaittuja.

Ehkä merkittävin toimintaan vaikuttava tekijä on luonnollisesti raha. Kun kuluvan lukuvuoden 2016 taloutta tutkailtiin johtokunnan kokouksessa Valteri-koulu Mikaelissa, talousluvut olivat suhteellisen maltillisia verrattuna yleiseen tilanteeseen julkisen sektorin opetusalalla. Muutokset kuitenkin tapahtuvat nyky-Suomessa suhteellisen nopeasti. Kun seuraavan kerran olimme johtokunnan kokouksessa Jyväskylässä, talousluvut vuodelle 2017 näyttivätkin jo huomattavasti heikommilta. Vuosista 2017 – 18 selvinemme, kiitos siirtomäärärahojen, mutta sen jälkeiset vuodet ovat taloudellisesti haastavia. Henkilötyövuosien määrää tullaan vähentämään. Määrällisen henkilöstösuunnitelman 2016 – 2020 mukaan Valteri-koulun ennustettu vähennys olisi 58 henkilötyövuotta. Viiden vuoden sisällä eläkkeelle siirtymiset eli ns. luonnollinen poistuma kattaa valtaosan tuosta määrästä, mutta siitä huolimatta tulevaisuus on haastava.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimintastrategia, strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden toteuttamiset vuoteen 2025 mennessä muuttavat opettajiemme työnkuvaa. Opettajuus on muuttumassa Suomessa myös niin varhaiskasvatuksen, perus- ja toisenasteen opetuksen, sekä myös korkeakoulutasoisen opiskelun osalta. Tämä näkyy myös meidän kouluissamme.

Tulevaisuudessakin meillä tulee olla oppilaita toimipisteissä. Vaikka oppilaiden lukumäärä vähenee, toimipisteiden lakkauttamisia ei ole tarkoitus tehdä. Näin lupasi myös OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälä Onervan uudisrakennuksen juhlapuheessa. Valteri-opettajan työnkuva tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Luokissa tapahtuva opettaminen ei olisi enää tulevaisuudessa hänen ainoa tehtävänsä. Jokaiselta vaaditaan kehittämistehtävää ja osallistumista aktiivisesti oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimintaan.

Opettajan palkka muodostuu koulussamme pääasiassa opetustunneista ja siihen liitettävistä mahdollisista muista lisistä, kuten erityistehtävistä, ylitunneista, yms. lisätehtävistä. Millainen palkkausjärjestelmä tunnistaisi parhaiten kaiken tekemämme työn? Onko opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli tullut tiensä päähän vai olisiko mahdollisesti jokin muu työaikamalli sopivampi tulevaisuudessa, esim. vuosityöaika, kokonaistyöaika, kuten ohjaavilla opettajilla vai jokin muu malli? Ammatillisella puolella polkaistaan vuosityöaikakokeiluja käyntiin mahdollisuuksien mukaan jo syksyllä 2016. Myös perusopetuksen puolella on ollut halukkuutta kokeilla vuosityöajan käyttöä, vaikka heillä opettajan työ ei muodostu niin monenlaisista tehtävistä kuin esim. Valteri-koulussa.

Toivon jäsenistöltä hyviä ehdotuksia ja rakentavia ajatuksia, millainen mahdollinen työaikamalli tulevaisuudessa paremmin vastaisi nykyistä työtämme ja miten kuitenkin säilytämme opettajan autonomian itse päättää, missä ja milloin sekä miten työtämme teemme.

Opettajan autonomia ja mahdollisuus itse ratkaista työhönsä liittyvät ratkaisut on perusperiaate, jota on kunnioitettava.

Arto Ollila
KSOLLI ry puheenjohtaja

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: