Ilmiökuplia

Olin kerran olemassa isona saippuakuplana. Minua synnytettiin Valteri-koulu Mikaelissa monilla tarinoilla ja toiminnoilla. Alakoulun nuorimmat selvittivät kakkosnelosen alkuperää ja suunnittelivat miten sen sahaisi sopiviksi kepeiksi. Oppilaiden piti selvittää myös kuinka monta keppiparia piti sahata. Alakoulun keskimmäiset ryhmät opiskelivat puuvillalangan historiaa ja tuotekehittelyä. Puuvillalankojen leikkaaminen sopiviksi pätkiksi vaati mittaamista ja keskittymistä. Puuvillalangasta kehittyi orjakeskustelua sekä keskustelua puuvillan merkityksestä alkutuotantona.

Mutteri on yleensä metallia mutta voi se olla muoviakin, muttereita voi olla monenlaisia, mutta nyt oppilaiden piti miettiä mistä hankkia kuusiomuttereita. Mutterilla on vahva side ruuviin ja mutteri liittyy sekä kiinnittämiseen että liikuttamiseen. Minun tapauksessa mutterin tarkoitus oli olla painona. Alakoulun vanhimmat oppilaat hakivat tietoa ilmiöstä, jonka nimenä oli pintajännitys. Edellä mainitut oppilaat esittivät ääneen tuotoksensa kodin ja koulun päivänä.

Lopulta minua varten rakennettiin tekoväline ja oppilaat saivat saippuaveden teko-ohjeen. Minun saippuakuplan tekeminen olikin riemukasta yhdessä toimimista, jossa mallinnettiin motorinen suoritus ja muistutettiin vatkaamisinnon hillinnästä, sillä muuten pintajännitysilmiötä ei olisi tullut. Sain kavereitakin koko ajan, sillä sekä aikuiset että lapset innostuivat tekemään pihapiirin täyteen jättisaippuakuplia.

Helena Lahdelma
Fysioterapeutti

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: