Hyvät Jäsenet!

Mikä olisikaan parempi hetki ja aika, kuin 98 -vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän varhaisena aamuna aloittaa kirjoittamaan lehteemme puheenjohtajan mietteitä menneestä ja tulevasta.

Edunvalvonnan kannalta vuosi 2015 on ollut haasteellinen, mutta ei niin vaikea kuin seuraavat vuodet tulevat olemaan. Tätä kirjoittaessani hallituksen ns. pakkolakien varjostamat yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kariutuneet Elinkeinoelämän keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton keskinäiseen kyräilyyn ja valtataisteluun, jonka seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat ovat suurimmat kärsijät. EK:lle ei riittänyt palkansaajien 97%:n osuus tekemään yhteiskuntasopimusta. Tämän kaatoi lopullisesti vain noin 57 000 jäsenen AKT. Se siitä solidaarisuudesta matalapalkkaisia naisvaltaisia aloja kohtaan. Koska julkisen sektorin palkat ovat selvästi alemmat verrattuna yksityisen ja teollisuuden palkkoihin, on aikoinaan sovittu, että ”jos ei lisää palkkaa”, niin palkan lisänä on saanut hieman pidempiä vapaajaksoja ja lomia. Nyt näitä vapaita ollaan karsimassa. Tämä tarkoittaa huomattavaa palkan laskua vuositasolla. Opettajien kesän vapaajaksoa, opetuksetonta aikaa, uhkaa lyhentäminen ja silloin se tarkoittaisi sitä, että suvivirren jälkeen opettajat mahdollisesti jäisivätkin ”kouluille tekemään jotain”. Oppilaiden lukuvuoden koulupäivien lisääminen vaatisi taas lakimuutoksen, joka tuntuu liian suurelta muutokselta.

Lisäksi hallituksen esittämät pakkolait toisivat lukuisia muitakin muutoksia työehtoihin. Listalla on mm. sairausajan ensimmäisen päivän palkattomuus, nyt jo toteutuneet vuorotteluvapaan ehtojen tiukennukset ja ammatillisten erityiseläkeikien pidentäminen sekä palkankorotusten nollataso ainakin seuraavien kolmen vuoden ajan.Vaikuttavuutta lisäävät vielä kautta linjan tapahtuvat kasvatuksen ja koulutuksen määrärahojen leikkaukset. On myös esitetty, että vientiteollisuus määrittelisi julkisen sektorin palkat (Ruotsin malli, ts. palkankorotukset olisivat aina matalammat kuin teollisuudessa). Viimeksi mainittu kyllä kelvannee SAK:lle ja jopa AKT:lle.

Koulutuksen osalta leikkauslista on loputon ja karu. Keskusjärjestömme OAJ onkin lisännyt järjestövalmiuttaan ja miettii tarkkaan vaikuttamiskeinoja, joilla tätä em. pakettia tai sopimusta lähdettäisiin katsomaan aivan uudelta pohjalta ja uudella tavalla. Valtion velkaantuminen tulee katkaista ja vienti saada vetämään, sen jokainen osapuoli ymmärtänee. Keinovalikoima ei voi olla kuitenkaan se, mitä maan hallitus nyt tarjoaa. Julkinen sektori ja me opetushenkilöstö sen mukana emme voi olla suurin maksaja tässä prosessissa. Koulutuksesta leikkaamalla tätä maata ei saada nousuun. Meillä on esimerkkejä 90-luvun lamavuosilta, jolloin satsattiin nimenomaan tutkimukseen ja koulutukseen, ja maa saatiin uuteen nousuun. Aika järkeville ratkaisuille ei ole vielä kuitenkaan täysin ohi - joulun jälkeen tiukat neuvottelut jatkunevat. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaista lainaten: ”Rauhallisempaa aikaa neuvotteluille on maalis-huhtikuun vaihteeseen saakka. Jos hallitus ajaa väkisin voimaan nuo pahamaineiset erityisesti julkisen sektorin matalapalkkaisia naisvaltaisia aloja koskevat pakkolait, on edessä varmasti hemmetinmoinen hässäkkä”.

Miten meidän liitossa tulisi sitten valmistautua tulevaan?

Olen useaan otteeseen tuonut OAJ:n ja OAO:n hallituksessa esille sitä, että koko jäsenistön yksi keskeisin ja yhteinen asia on opettajien työaika ja sen valtava lisääntyminen. Tämä koskee kaikkia opetusalan ihmisiä varhaiskasvatuksesta yliopistoon saakka. Työmäärä ja käytetty työaika suhteessa palkkaan tai korvauksiin ei ole tasapainossa. Olemme tehneet vuosikausia ns. talkootyötä saamatta siitä riittävää korvausta. Räikeä esimerkki tuli musiikin opettajilta (vapaan sivistystyön alalta) viime viikolla. Työantaja säästösyistä on päättänyt, että soittotunnin pituus on nyt 45 minuuttia 60 minuutin sijaan, mutta opettajat opettavat kuitenkin tuon 60 minuuttia, jotta oppilas tai opiskelija saisi saman määrän soiton opetusta. Palkka maksetaan 45 minuutista.

Olemmeko me opettajat itse myös omalta osaltamme syyllisiä siihen, että teemme tätä talkootyötä, emmekä osaa rajata työmääräämme? Yhdeksi yhteiseksi kärkihankkeeksi OAJ onkin päättänyt ottaa ”Joku Roti” -hankkeen. Kehotan kaikkia tutustumaan asiaan OAJ:n sivuilla. ”Joku Roti” -aineiston avulla jokainen opettaja voi miettiä omaa työn kuvaansa. Luottamusmiespäivillä 5. – 6.11.2015 luottamusmiehet saivat koulutusta ko. asiaan. Olen pyytänyt luottamusmiehiä pitämään toimipisteissä infotilaisuuksia aiheesta ja miettimään, miten tulevaisuudessa voitaisiin vaikuttaa omaan työaikaan ja työmääräänsä. Tämä tärkeä asia liittyy myös työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Näin se hyödyttää lopulta myös työnantajaa ja voimaannuttaa koko työyhteisöä.

Toinen tärkeä asia on, että jokainen jäsen tietää ja tuntee omien sopimusten ja työehtojen sisällöt, palkanmaksuperiaatteet ja mistä oma palkka muodostuu. Mainittuun aiheeseen liittyen pyysin luottamusmiehiä vastaamaan kyselyyni, jossa kysyttiin mm. seuraavia asioita:

1. Mitä mielestäsi kuuluu opettajan ns. lisätehtäviin ja YT- aikaan, mikä ei ?
2. Millainen virka- ja työehtosopimus vastaisi korvaamaan ylimääräisiä lisätehtäviä?
3. Miten työaikaa tulisi seurata ja työajasta sopia ?
4. Miten YT- aikaa ja sen käyttöä pitäisi suunnitella lukuvuodeksi kerrallaan ?
5. Mihin opettaja työaikaansa käyttää ja mistä maksetaan ?
6. Mitkä ovat opettajan työn perustehtäviä ja mitkä ei, jotka voisi jättää pois?
7. Miten YT -aikaa ja sen käyttöä pitäisi suunnitella ?

Keskeisiä asioita siis ovat YT -aika, lisätehtävät, työajan seuranta, suunnittelu, sopiminen, perustehtävä ja mikä ei kuulu perustehtävään.

Yhteenvetoa vastauksista:


1. Opettajain-/tiimikokoukset, moni ammatillinen yhteistyö kolleegat/koti/opiskelija, ei HOJKS:t, ei omat opettajalle kuuluvat tehtävät, eikä omien tuntien suunnittelu, koulutukset, kunnossapito- ja järjestelytehtävät, ”YT-AIKA PAUKKUU AINA YLI ”
2. Korvaus tunti tunnista periaatteella, Sellainen, jossa selvästi ilmaistaan olemassa olevat tehtävät, luokanvalvojakorvaus
3. Omalla Excel- taulukolla kirjaa työnsä. Työajan käyttö tulisi sopia hyvissä ajoin. Tämä koskee myös VESO- päiviä. Vuosisuunnitelmaan tulee kirjata Veso- päivät,
4. Yhteiset kokoukset merkittävä vuosikelloon niin pitkälle kuin mahdollista, ylimenevistä yt- tunneista/ palavereista korvaus, suunnittelupäivän yhteydessä kalenteroitava yhteiset YT-aikaan kuuluvat asiat, ei viikoittaisia palavereita (esim. Tiimi- palaverit), koska YT- aikaa ei ole varsinaisesti tarkoitettu vain niihin, tasausjaksot lukukauden lopussa (”tsekkaus esimiehen kanssa YT-ajan mahd. ylityksistä),
5. pidetyistä opetustunneista, erikseen sovituista ja maksettavista projekteista/tehtävistä ( ei muusta), tehdystä työstä
6. Opetus on perustehtävää . Pois voisi jättää jaksolaisten arvioinnin, KIEKU työajanseurannan, Ohjaajien ohjaustoiminnan seuraamisen, lausuntojen kirjoittamisen, perustehtävää on yhteistyö vanhempien ja opiskelijaa lähellä olevien ryhmien / henkilöiden kanssa sekä opiskelijoiden arviointi. Kaikki muu ei ole open hommaa, tehtävät poikkeavat eri toimipisteissä, ongelmana esim. miten kuntoutus ja opetus sovitetaan niin, että molemmat toteutuvat koulupäivän aikana
7. Keskustella ja saada ensin opettajien keskuudessa yhteinen näkemys siitä, mitä YT- aika on, selkeästi sopia, mitä se kussakin toimipisteessä tarkoittaa, yhdessä sopiminen, suunnittelu moni ammatillisesti ja hyväksyä, että YT- aika voi olla erilainen eri opetushenkilöstöllä ja kun YT- ajan käyttö on suunniteltu esimiehen kanssa, tehdä siitä yhteinen sopimus, jossa sovitaan mm. ajankäytöstä, tsekkauspisteistä, ja mitä tehdään, jos ja kun YT- aika ei enää riitä.

JÄIKÖ JOTAIN PUUTTUMAAN, HERÄSIKÖ OMIA AJATUKSIA, KYSYMYKSIÄ ?

Voit laittaa aiheesta minulle palautetta sähköpostiin arto.ollila_at_tervavayla.fi

KSOLLI:n tulevan vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa ollaan paraikaa tekemässä. Vuodelle 2016 yhteisiä tapahtumia sekä edunvalvonnallista toimintaa riittää. KSOLLI:n hallitus kokoontuu vuonna 2015 noin viisi – kuusi kertaa aina yhteisten jäsentapaamisten yhteydessä ja samalla suunnitelmalla mennään vuosi 2016. Seuraava yhteinen tapaaminen on Tahkolla 1. – 3.4.2016, ja sen jälkeen kesän alussa Dublinin matka.

Toimintasuunnitelmaan 2016 otamme mielellämme toiveitanne huomioon. Muistakaa myös, että KSOLLI:lla on mahdollisuus tukea jäseniä avustuksilla, kunhan se ei ole suoraan esim. omaa opettaja-pätevyyden ylläpitävää koulutusta tai toimintaa. Kaikki OAJ:n ja sen alaisten yhdistysten ja järjestöjen tapahtumat kuuluvat tukien piiriin. Hakemukset tulee toimittaa hyvissä ajoin hallitukselle tai puheenjohtajille.

Toivon kaikille Rauhaisaa Joulun aikaa, ja muistakaa:

”JOKU ROTI SIINÄ TYÖN TEOSSA, KARKIN SYÖNNISSÄ JA GLÖGIN LÄMMITTELYSSÄ”



Arto Ollila
KSOLLI ry:n puheenjohtaja

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: