|
|
Edessä eläkeläiselämä
Kädessäni on uusi vihreä KEVAn työeläkekortti, tänään
postilaatikkoon pudotettu. Joskus elämän tärkeät ratkaisut
tulevat kuin puun takaa. Itselläni tämä yllättävä ratkaisu
oli nopea eläkkeelle lähtö. Vielä lukuvuoden alkaessa en
tiennyt, että lähtisin 1.1.2015 eläkkeelle, mutta nyt olen
hakenut eroa virastani, saanut eläkepäätöksen Suomessa
opettajana toimimistani vuosistani sekä ottanut yhteyttä
Ruotsin puolelle virkaeläkkeen saamista varten.
Sysäyksen toiminnalle antoi 85-vuotias äitini, joka viime
elokuuhun saakka oli täysin omillaan toimeen tuleva virkeä
mummo. Tilanne muuttui yhtäkkiä. Ensin muistisairaus ja sitten
yhtäkkinen sokeutuminen mursivat ennen niin virkeän ihmisen. Hän
tarvitsi hoitajaa ja avustajaa.
Suomessa on puhuttu, että tarvittaisiin lähiomaisen hoitamista
varten vastaava, ainakin osittain palkallinen hoitovapaa, mikä
on omien lasten hoitamista varten. Tätä ei nyt kuitenkaan ole
olemassa. Siispä täytyi akuutissa tilanteessa miettiä muita
vaihtoehtoja.
Ensiksi ajattelin lähteä opintovapaalle. Olin viime lukuvuonna
Koulutusrahaston rahalla opiskelemassa, ja opintovapaakuukausia
oli minulla vielä reilusti jäljellä. Ne täytyy kuitenkin anoa
45 päivää ennen kuin opintovapaan aloittaa. Itse laitoin
anomuksen heti, kun huomasin, että päivittäinen työssä olo
ei onnistunut. Olisin omasta mielestäni pystynyt opiskelemaan
yhtä aikaa äitini hoitamisen kanssa; minulla oli sopivasti pari
isompaa kirjatenttiä odottamassa.
Hain opintovapaata joululoman alkuun saakka ja ilmoitin samalla,
että tammikuussa jatkaisin opintovapaalla oloa. Tällainen pätkittäinen
opintovapaa on opintovapaalainsäädännön mukaan täysin
mahdollinen. Koulussani ei johtoporras kuitenkaan tähän
suostunut, joten tämä vaihtoehto piti unohtaa. Kevätlukukaudeksi
minulle kyllä luvattiin alustavasti opintovapaata, mutta
tarvitsin vapaata välittömästi.
Ainoaksi vaihtoehdokseni syyslukukaudella jäi ottaa palkatonta
vapaata, jota saa sairastuneen omaisen hoitamiseksi. Päätös
oli helppo, koska minua tarvittiin omaishoitoon heti eikä kevätlukukaudella.
Onnekseni kaupungilta saan joulukuun alusta lähtien noin 900
euron omaishoitajan palkkion, joka on tarkoitettu sukulaisille,
jotka jäävät pois työstä omaisen hoitamista varten. Jatkossa
tulen saamaan uudesta pestistäni kuukausittain 500 euroa.
Eläkkeelle jäämisestä päätin tiedusteltuani asiaa
naamakirjan ystäväraadilta. Lähes yksituumaisesti fb-kaverit
kannattivat eläkkeelle jäämistä opintovapaan sijasta.
Mainittakoon tässä, että olen kohta 64-vuotias, olin aikoinaan
valinnut vanhan eläkejärjestelmän ja olisin siis päässyt eläkkeelle
jo 58-vuotiaana, mutta sen ikäisenä tunsin itseni aivan liian
nuoreksi jäädäkseni pois työelämästä. Nyt olin päässyt
sopivampaan eläkkeelle lähtöikään! Ja monta vuotta minulla
ei olisi enää ollutkaan aikaa nauttia työssä olosta. Jos on
valinnut vanhan eläkejärjestelmän, niin nykyään edelleen
voimassa olevan lainsäädännön mukaan täytyy lähteä pois
virasta silloin kun täyttää 65. Silloin täytyy luopua
vakituisesta virasta. Tästä asiasta olin ottanut selvää
OAJ:ta ja valtiovarainministerötä myöten viime kesänä. Siis
KEVAn sivuston tiedot eivät pidä kaikilta osin paikkansa, vaan
minullekin oli sinne laskettu tulevaa eläkekertymää 68 ikävuoteen
saakka, vaikka virkaa ei olisi saanut siihen saakka pitääkään.
Suomen eläke alkaa juosta tammikuun alusta, Ruotsin virkaeläke
tulee könttäsummana alkuvuodesta ja Ruotsin yleisen eläkkeen
otan vasta siitä lähtien kun täytän 65 vuotta.
KSOLLI on ollut liittoni kohta parikymmentä vuotta. Valmistuin
opettajaksi vuonna 1974 ja olen siitä lähtien ollut
ammattiliiton jäsen, siis yli 40 vuotta. Yksitoista näistä
vuosista olin tosin jäsen Ruotsissa eli siellä SverigesLärarförbundetissa.
Erityisen aktiivinen en ole näissä yhteyksissä ollut, mitä
nyt vähän kirjoitellut ja retkiin osallistunut, ja olen tyytyväinen
siitä, että KSOLLI on tarjonnut hyviä etuja työaikana. Jäsenyys
jää voimaan ja muuttuu eläkeläisjäsenyydeksi.
Ammattiyhdistysliikkeen merkitystä asetetaan nykyään hyvin
usein kyseenalaiseksi. Valtion erityiskouluissa opettajien
ansiotaso vaikuttaa olevan laskevassa suunnassa, työmäärä lisääntyy,
eläkeikä nousee, eläkekertymä pienenee. Koulujemme rakennekin
muuttaa, kun Valteri – koulu aloittaa. Tässä riittää
haastetta teille työelämässä ahertaville. Aktivisteja
tarvitaan edelleenkin asioiden ajamisessa.
Leena Ruotonen
Eläkeläinen Onerva Mäen koulusta
|
