Moniammatillinen yhteistyö ja joustavat opetusjärjestelyt - Tervaväylän jojot



Tervaväylän koulun Merikartanon yksikössä käyvät kouluaan erityisen tuen oppilaat, joiden vaikeudet liittyvät kieleen, kuuloon tai kommunikaatioon. Sudenkorentojen tiimissä on oppilaita esiopetuksesta neljänteen vuosiluokkaan. Kommunikointi tiimin oppilaiden ja aikuisten kesken sujuu puhuen, tukiviittomia ja kuvakommunikaatiota puheen tukena käyttäen sekä viitotulla puheella ja viittomakielellä riippuen siitä kuka kenenkin kanssa keskustelee. Eri-ikäisillä ja eri tavoin kommunikoivilla oppilailla on myös yksilölliset oppimisvalmiudet ja tuen tarpeet sekä suunnaton halu oppia. Kaikki tämä osaltaan selittää, miksi joustavat opetusjärjestelyt ja –ryhmittelyt ovat olennainen osa opetuksen ja ohjauksen arkea.

”Koulun tehtävänä on opettaa oppilaille perustiedot ja –taidot ja ohjata oppilaat hahmottamaan kokonaisuuksia, jolloin tiedosta tulee merkityksellistä. Tavoitteena on ohjata oppilas käsittelemään tietoa: yhdistelemään asioita, etsimään syy- ja seuraussuhteita, arvioimaan tiedon totuudellisuutta, hankkimaan ja hallitsemaan tietoa sekä tekemään johtopäätöksiä ja tuottamaan uutta tietoa.”

Sudenkorentojen tiimin henkilöstö on moniammatillinen. Opetuksen ja toiminnan suunnittelusta sekä opettamisesta ja ohjaamisesta vastaavat erityisluokanopettajat, ohjaajat, avustava opettaja ja ohjaava opettaja. Tiiviissä yhteistyössä opetuksen kanssa toimivat kuntoutuksesta vastaavat terapeutit. Suurin osa oppilaista saa yksilöllistä toiminta- tai puheterapiaa, mutta kuntoutus on myös osa koulupäivän arkea. Kuntouttava arki toteutuu terapeuttien, ohjaajien ja opettajien yhdessä toteuttamilla ryhmätuokioilla, jolloin voidaan harjoitella motorisia-, sosiaalisia- ja leikkitaitoja sekä visuaalista hahmottamista.

Syksyllä 2012 Sudenkorentojen tiimin erityisluokanopettajat ja ohjaajat päätyivät aloittamaan kokeilun, jossa seitsemän viikkotuntia (4 tuntia äidinkieltä ja 3 tuntia matematiikkaa) toteutetaan joustavin ryhmittelyin koko tiimin samanaikaisopetuksena. Uusimpien oppimiskäsitysten mukaiset periaatteet yhdistyvät Maria Montessorin käsitykseen lapsesta aktiivisena ja omatoimisena oppijana järjestetyssä oppimisympäristössä.

Oppitunneilla opiskelu tapahtuu kolmessa luokkatilassa. Kussakin luokassa työskennellään sovitun aihepiirin mukaisten materiaalien kanssa: äidinkieli, matematiikka sekä aistimateriaalit ja arkipuuhat. Luokat on merkitty värikoodein. Näiden oppituntien rungon muodostavat oppilaiden henkilökohtaiset tehtävälistat. Oppilaat etenevät omien tehtävälistojensa mukaan, he valitsevat itse tehtävien tekojärjestyksen. Tehtävät tehdään listaan värikoodilla merkityssä luokkatilassa.Opettajat suunnittelevat eriyttävät tehtävälistat viikoittain opetussuunnitelman ja HOJKSin pohjalta niin, että jokainen tehtävä vastaa lapsen yksilöllisiä oppimistavoitteita. Näin ollen samassa työtilassa olevat oppilaat voivat tehdä jokainen omaa tehtäväänsä, jokainen työskentelee aktiivisesti. Välillä tehtäviä on valittu siten, että kahdella oppilaalla on sama tehtävä, esimerkiksi oppimispeli, jolloin varsinaisen opittavan asian lisäksi tavoitteena on harjoitella yhteistoiminnallisia työskentelytaitoja.




Jokainen aamu alkaa yhteisellä koulupäivän aloituksella, jossa tuleva ohjelma käydään strukturoidusti läpi.

Opettajien ja ohjaajien yhteistyö vaatii säännöllistä kokoontumista ja aktiivista tiedottamista. Tiimiin kuuluu useita eri ammattiryhmiä omine työaikoineen, niinpä säännölliset palaveriajat on sovittu ennalta. Viikko alkaa tiimipalaverilla, jossa käydään läpi juoksevat asiat. Keskiviikkoisin on varattu tiimin suunnittelupalaveriaika oppituntien jälkeen, jolloin toimintaa kehitetään ja arvioidaan sekä valmistetaan oppimateriaalia. Oppimateriaalien muokkausta tehdään opettajien ohjeiden mukaan myös oppituntien jälkeisinä aikoina pitkin viikkoa. Fyysiset tilat eivät ole este joustavalle oppimiselle, vaan tiloja muunnellaan toiminnan mukaan; opiskelu voi tapahtua käytävällä, erilliset matot rajaavat työskentelytilan.Opettajilla on toiminnassa pedagoginen vastuu, kasvatusvastuu on kaikilla yhteinen. Ei ole sinun ja minun oppilaita, vaan meidän oppilaita.

”Koulun tehtävänä on tukea erilaisia oppijoita. Tavoitteena on kehittää oppilaan persoonaa monipuolisesti. Opettajan tehtävä on suunnitella ja luoda oppimisympäristöjä, joissa on huomioitu eri aistien kautta tapahtuva oppiminen.”


Oppimisympäristössä huomioidaan esteettömyys, selkeys, visuaalisuus ja strukturointi. Näin oppilas tuntee olevansa aktiivinen osallistuja, joka kuuluu joukkoon. Aikuisilla on vastuu oppimisympäristönjärjestämisestä oppilaan osallisuutta ja itseohjautuvuutta tukevaksi. Esteettömyys toteutuu mm. siten, että käytettävät materiaalit ovat lasten ulottuvilla ja omatoimisesti käytettävissä. Järjestystä ja struktuuria fyysiseen ympäristöön luo se, että jokaisella materiaalilla on oma paikkansa, johon se palautetaan käytön jälkeen. Oppimisympäristö on ennen kaikkea tahtotila, johon sisältyvät mm. asenteet, ilmapiiri ja kaikenmuotoinen sensitiivisyys oppimistilanteessa.




Montessori-materiaaleilla opiskelussa oppilas itse tutustuu ja havainnoi erilaisia ilmiöitä sekä niiden välisiä suhteita. Punaisena lankana kulkee Maria Montessorin ajatus ”auta minua tekemään itse”.

Jojo-tuntien tehtävät oppilaiden tehtävälistoihin valitaan oppikirjoista, oppimispeleistä, opetusohjelmista ja verkkomateriaaleista, yksilöllisesti muokatuista oppimateriaaleista sekä Montessori-materiaaleista. Työtavoiksi ja menetelmiksi valitaan mahdollisimman paljon toiminnallisia välineitä, joilla on oppimista tukeva ja edistävä tavoite.

Oppilasta ohjaavat joustavasti vaihdellen erityisluokanopettajat, avustava opettaja, terapeutit, koulunkäynnin ohjaajat ja henkilökohtaiset avustajat. Osa toiminnoista on suunniteltu myös siten, että vanhempi oppilas ohjaa nuorempaa oppilasta.
Jojo-tunneilla oppilaat työskentelevät yhdessä samojen asioiden parissa omilla tavoitteillaan. Montessori-menetelmään kuuluvat arkipuuhat ovat ahkerassa käytössä eri oppimisen vaiheissa. Toiset oppilaat harjoittelevat niiden avulla vielä kehittymässä olevia arkielämän taitoja, kun taas toisille tehtävät toimivat ”välipaloina”, jolloin tarkoituksena on kerrata jo opittua ja keskittyä pelkästään aistimiseen.




Oppilas tekee kaatamisharjoituksia suppilon läpi pulloon. Tavoitteena on saada pullo täytettyä merkittyyn viivaan siten, että suppilon täytyttyä sitä on nostettava, jotta vesi valuu pulloon.




Veden siirtäminen suurella ruiskulla astiasta toiseen on lapsista yksi kiinnostavimpia arkipuuhia. Puristaminen koko kädellä edeltää siirtymistä pinsettien käyttöön.




Opetusmateriaaleja ja –menetelmiä varioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi kirjainten harjoittelu aloitetaan piirtämällä sormella mannaryyneihin. Hienomotoristen taitojen karttuessa vaihdetaan paksuun tussiin ja tussitauluun, mistä edetään kohti kynä- ja paperityöskentelyä. Toiminnot etenevät hierarkkisesti helposta vaikeaan, opettaja havainnoi ja arvioi taitojen kehittymistä ja sen perusteella ratkaisee kulloisenkin opetustavan ja –menetelmän.

”Oppimisympäristön tulee mahdollistaa yksilöllinen ja yhteistoiminnallinen opiskelu sekä tukea oppilaan aktiivista työskentelyä.”

”Opiskelussa hyödynnetään oppilaskeskeisiä työtapoja. Tavoitteenamme on avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu koulussa työskenteleville aikuisille ja oppilaille.”




”Opettajan rooli on kehittymässä perinteisestä tiedon jakajasta työskentelyn ohjaajaksi. Opettaja asettaa oppilaan kanssa yhdessä tavoitteita opiskelulle ja auttaa oppilasta saavuttamaan ne sekä arvioi yhdessä oppilaan kanssa opiskelua. Oppimisen tavoitteiden on oltava selkeitä oppilaille. Tällä lisätään oppilaiden tavoitesuuntautumista ja päämäärähakuisuutta. Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan. Osa koulun oppilaista tarvitsee erityisen vahvaa tukea opiskelutaitojen ja elämänhallinnan opettelussa. Systemaattisuus sekä selkeät rajat ja säännöt luovat turvallisen struktuurin.”

Omaan tehtävälistaan kirjataan tehtävän sisältö sekä menetelmä, tällöin harjoiteltavan asian tavoite on myös oppilaalle selvä. Tehtävien valinnasta käydään tarvittaessa keskustelua, mikäli itsenäinen valinta ei onnistu tasapainoisesti kaikista tehtäväryhmistä.

Taitojen karttuessa oppilaat ottavat enemmän vastuuta omista tehtävistään, niiden toteuttamisesta ja loppuun saattamisesta sekä esittelemisestä. Neljäsluokkalaiset ovat valmistaneet esimerkiksi PowerPoint esitelmiä tiimin yhteisestä luontoretkestä, jotka he ovat myös esitelleet.


Kursiivilla kirjoitetut lainaukset ovat Tervaväylän koulun opetussuunnitelmasta.

Pia Kvist, erityisluokanopettaja
Kristiina Koukkari, ohjaaja
Raisa Sieppi, ohjaava opettaja

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: