Neuropsykiatrinen valmennus kuntoutuksen tukena

Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu neuropsykiatrisille asiakkaille.

Neuropsykiatrinen terminä viittaa psykiatriseen oireistoon, jolle tyypillistä on neurologinen alkuperä. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuin on tarkkaavaisuushäiriö ADHD (attention deficit hyperactivity disorder), mutta käsitteen alle mahtuu laajalti erilaisia oireita ja niiden ilmenemismuotoja. Neuropsykiatristen oireiden taustalla vaikuttavat biologiset tekijät ovat usein synnynnäisiä, mutta ne voivat myös olla seurausta jostain vammasta. Jotkut oireet voivat alkaa myös aikuisiällä.

Neuropsykiatrinen valmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan taitoja, joiden avulla asioita saadaan tehdyksi. Neuropsykiatrinen valmennus perustuu kommunikaatioon ja edellyttää asiakkaalta jonkinasteista kykyä havainnoida ja arvioida omaa toimintaansa. Valmennuksen tulee olla lähtöisin asiakkaan tarpeista ja toivomuksista. Prosessissa pyritään löytämään ja hyödyntämään asiakkaan voimavarat eli se on voimavarakeskeistä valmennusta.

Valmentamisen perusteet:

  • Valmennus on tavoitteellista toimintaa
  • Tavoitteena on kehittää asiakkaan elämänhallintaa
  • Valmentajan tavoitteena on esittää myönteiseen prosessiin johtavia kysymyksiä asiakkaalle
  • Valmentaja tekee kysymyksiä ja haastattelee
  • Valmentaja pitää yllä seurantaa
  • Valmentaja tekee loppuarvioinnin
  • Valmentaja ei voi aina auttaa asiakasta
  • Valmentajan tulee osata ohjata asiakas sopivaan hoitoon tai kuntoutukseen
  • Valmentajan rooli voi vaihdella tilanteen mukaan. Hän voi olla tasaveroinen kumppani, asiantuntija ja tietämätön ”open mind” -kuulija ja kyselijä. Hän toimii niin kannustajana, ohjaajana, terapeuttina kuin tukijanakin.

Myönteiseen ajatteluun ohjaaminen

Perustana asiakkaan oma tahto ja omat ajatukset, joihin annetaan virikkeitä esimerkiksi avoimin kysymyksin tai piirtäen. Vuorovaikutuksessa kunnioitetaan asiakasta ja hänen mielipiteitään oman elämänsä asiantuntijana. Ongelmista ja vaikeuksista ei puhuta enempään kuin on välttämätöntä. ”Miksi ongelma on syntynyt?” tuntuu luonnolliselta kysymykseltä asiaa ratkottaessa, mutta johtaa usein vain syyllistämiseen ja saattaa estää kuntoutuksen etenemistä. Kun keskitytään myönteisiin tapahtumiin ja mahdollisuuksiin voidaan alkaa toimimaan nopeammin. Ongelmat pyritään kääntämään konkreettisiksi tavoitteiksi, joita pilkotaan tarvittaessa pienempiin ja vielä strukturoidumpiin osiin. Toimintaa voidaan nimetä uudelleen ja roolittaa. Esimerkiksi käyttäytymisongelma ”tunnilla häiritseminen” käännetään tavoitteeksi kuunnella tunnin alussa ohjeet yhtä tarkasti kuin vaikkapa "Spiderman".


Neuropsykiatrisen valmennuksen työkaluja

  • Puhutaan asiakkaan ongelmista menneessä aikamuodossa: - Olen kokenut…
  • Ei keskitytä vaikeuksiin menneisyydessä, asetetaan tavoitteita tulevaisuuteen
  • Selviytymiskysymykset, kiinnitetään huomio siihen, kuinka asiakas on kyennyt selviämään aiemmin vaikeuksista huolimatta – ainakin joskus ja jonkin verran
  • Haetaan onnistumisia, pieniäkin ja korostetaan niitä (poikkeuskysymykset), tehdään onnistumistarina, milloin onnistuit, milloin olit tehnyt läksyt?
  • Yleistyksistä siirrytään osittaisiin ilmaisuihin: - Joskus olet tuntenut…
  • Laitetaan asiat uuteen mittasuhteeseen - Kaikilla on joskus… -Minullakin on…
  • Uudelleenmäärittely, ongelman nimeäminen uudelleen esimerkiksi laiskuus -> harkitsevaisuus
  • Käytetään mahdollisuuksien kieltä: Sinä voit, sinulla on mahdollisuus

Neuropsykiatrinen valmennusmenetelmä tukee siis puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja. Toiminnanohjaus on ikäänkuin toiminnan “lennonjohto”, se auttaa arjessa selviytymiseen myönteisin toimintatavoin ja ajattelumallein. Lähtökohtana on ratkaisukeskeisyys, aktiivinen toiminta kohti parempia valintoja sen sijaan, että ongelmien ja haasteiden syitä lähdetään selvittämään liian syvällisesti. Ongelmallisen toiminnan syyt voivat usein olla hyvin vaikeasti selvitettäviä ja niiden tiedostaminen ei aina vie kuntoutusprosessia eteenpäin. Sen sijaan asianosaiset saattavat syyllistyä tällaisessa syiden ja seurausten selvittämisessä aiheettomastikin.

Neuropsykiatrinen valmennus perustuu kielelliseen kommunikaatioon ja edellyttää asiakkaalta jonkinasteista kykyä havainnoida ja arvioida omaa toimintaansa. Valmennusmenetelmä on alunperin luotu ja tuotu Suomeen aikuisille suunnattuna kuntoutusvaihtoehtona, mutta sitä voidaan jossain määrin soveltaa myös erityislasten ja nuorten kanssa.


Päätoimittaja

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: