|
Väripiiri Ipanatiimissä
Haukkarannan koululla on viime vuosien aikana pohdittu
enenevässä määrin ajattelutaitojen ja oppimaan oppimisen
taitojen merkitystä ja niiden opettamisen tärkeyttä. Tällä
kertaa olemme olleet edellä opetussuunnitelman laatijoita
kun ajattelutaidot nostetaan näkyvästi esiin uudessa
opetussuunnitelmassa, meillä on jo iso joukko asian tiimoilta
kouluttautuneita ihmisiä talossamme.
Ajattelutaitojen opetus perustuu neurokognitiiviseen
oppimiskäsitykseen, jonka ydinajatus on, että jokainen oppii ja
jokaista kannattaa opettaa. Opettajan rooli ei ole perinteinen
tiedonjakajan rooli, vaan tarkoituksena on toimia ohjaajana
jokaiselle lapselle hänen omista lähtökohdistaan siis
muovata aivojen rakenteita sopivilla väliintuloilla ja
välineillä. Keskeistä on, että opetus tapahtuu ohjaavalla
opetustyylillä.
Ajattelutaitoja voi opettaa monella tapaa. Ajattelutaitojen
opettamiseen on laadittu myös valmiita ohjelmia, joista Suomessa
tunnetuimpia ovat Bright Start (kognitiivisten taitojen
opettamisohjelma pienille lapsille), Instrumental Enrichment (IE,
kognitiivisten taitojen opettamisohjelma noin 9 v. ja sitä
vanhemmille lapsille, nuorille ja aikuisille) sekä Instrumental
Enrichment Basic (IE-B, kognitiivisten taitojen opettamisohjelma
esi- ja alkuopetusikäisille lapsille). Näiden ohjelmien
käyttöön Haukkarannan väkeä on kannustettu kouluttautumaan
ja nyt ohjaavan opetuksen ilosanomaa on käynyt oppimassa jo iso
joukko opetuksemme väestä.
Ipanatiimissämme, siis esi- ja alkuopetusluokissamme,
käynnisteltiin syksyllä kehittämishanketta, jonka
tarkoituksena oli kehittää lasten toimivaa arkea ja
ajattelutaitoja. Tiimin yhteistyöllä kehiteltiin
ajattelutaitorata eli väripiiri. Väripiiritoiminnassa on ollut
mukana neljä luokkaa aikuisineen, yhteensä 23 lasta ja 8
aikuista. Lapset on jaettu väriryhmiin joustavaa ryhmittelyä
käyttäen. Väripiiripäiviä on ollut marraskuusta alkaen kaksi
kuukaudessa, toisena päivänä harjoitellaan sosiaalisia taitoja
ja toisena kognitiivisia taitoja. Sosiaalisten taitojen
harjoittelukohteita ovat olleet roolinotto ja itsesäätely,
kognitiivisissa taidoissa on harjoiteltu vertailua, luokittelua,
hahmottamista ja sarjoittamista. Tehtäväpisteissä on
esimerkiksi pelattu, askarreltu, soitettu ja sävelletty
kuvionuoteilla ja pujoteltu helmiä. On harjoiteltu voittamista
ja häviämistä. On pohdittu, miltä erilaiset tilanteet
tuntuvat omasta mielestä ja jonkun toisen mielestä ja mistä
sen toisen tunnetilan voikaan tietää. Oman toiminnan
suunnittelu ja tehtävien kautta saatu jatkuva palaute on ollut
keskeisessä roolissa kaikissa väripiireissä.
Lasten näkökulmasta väripiirityöskentely on sujunut hyvin.
Kaikki tiimin aikuiset ovat tulleet tutuiksi jokaiselle lapselle.
Joustava ryhmittely tarjoaa lapsille mahdollisuuden päästä
työskentelemään ihan uusissa kokoonpanoissa.
Väripiiripäivinä lapset joutuvat selvästi tekemään
normaalia enemmän työtä, erityisesti ajatustyötä ja sehän
väsyttää. Olemme keskenämme puhuneet, että tällainen
väsymys on juuri oikeaa väsymistä väsynyt ja
onnellinen on tunnetusti hyvä olotila. Lapset iloitsevat
väripiiripäivistä jo pitkän aikaa etukäteen ja niitä
fiilistellään porukalla myös jälkikäteen.
Aikuisnäkökulmasta toivoisimme, että väripiirityöskentely
saataisiin vakiinnutettua osaksi pienten tiimin arkea.
Päivittäistä tämä toiminta ei voi arkemme pirstaleisuuden
vuoksi olla, mutta yksi tai kaksi väripiiripäivää viikossa
olisi esi- ja alkuopetuksessa mahdollista toteuttaa.
Väripiiritoiminta tarvitsee taakseen koko tiimin, sillä se
vaatii sitoutumista ja normaalia enemmän suunnittelua. Lisäksi
aikuisten pitäisi osata kääntää oma ajattelunsa toimimaan
niin, että oppiainesisällöistä saataisiin poimittua keskeinen
aines, jota harjoitellaan väripiirin eri tehtäväpisteissä.
Erityisen haastavalta tuntuukin saada oma pää järjestymään
tätä toimintaa palvelevaksi.
Tiina Kumpulainen ja Riina Niutanen
Haukkarannan koulu, ipanatiimi
|