Väripiiri Ipanatiimissä

Haukkarannan koululla on viime vuosien aikana pohdittu enenevässä määrin ajattelutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen merkitystä ja niiden opettamisen tärkeyttä. Tällä kertaa olemme olleet edellä opetussuunnitelman laatijoita – kun ajattelutaidot nostetaan näkyvästi esiin uudessa opetussuunnitelmassa, meillä on jo iso joukko asian tiimoilta kouluttautuneita ihmisiä talossamme.

Ajattelutaitojen opetus perustuu neurokognitiiviseen oppimiskäsitykseen, jonka ydinajatus on, että jokainen oppii ja jokaista kannattaa opettaa. Opettajan rooli ei ole perinteinen tiedonjakajan rooli, vaan tarkoituksena on toimia ohjaajana jokaiselle lapselle hänen omista lähtökohdistaan – siis muovata aivojen rakenteita sopivilla väliintuloilla ja välineillä. Keskeistä on, että opetus tapahtuu ohjaavalla opetustyylillä.



Ajattelutaitoja voi opettaa monella tapaa. Ajattelutaitojen opettamiseen on laadittu myös valmiita ohjelmia, joista Suomessa tunnetuimpia ovat Bright Start (kognitiivisten taitojen opettamisohjelma pienille lapsille), Instrumental Enrichment (IE, kognitiivisten taitojen opettamisohjelma noin 9 v. ja sitä vanhemmille lapsille, nuorille ja aikuisille) sekä Instrumental Enrichment Basic (IE-B, kognitiivisten taitojen opettamisohjelma esi- ja alkuopetusikäisille lapsille). Näiden ohjelmien käyttöön Haukkarannan väkeä on kannustettu kouluttautumaan ja nyt ohjaavan opetuksen ilosanomaa on käynyt oppimassa jo iso joukko opetuksemme väestä.

Ipanatiimissämme, siis esi- ja alkuopetusluokissamme, käynnisteltiin syksyllä kehittämishanketta, jonka tarkoituksena oli kehittää lasten toimivaa arkea ja ajattelutaitoja. Tiimin yhteistyöllä kehiteltiin ajattelutaitorata eli väripiiri. Väripiiritoiminnassa on ollut mukana neljä luokkaa aikuisineen, yhteensä 23 lasta ja 8 aikuista. Lapset on jaettu väriryhmiin joustavaa ryhmittelyä käyttäen. Väripiiripäiviä on ollut marraskuusta alkaen kaksi kuukaudessa, toisena päivänä harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja toisena kognitiivisia taitoja. Sosiaalisten taitojen harjoittelukohteita ovat olleet roolinotto ja itsesäätely, kognitiivisissa taidoissa on harjoiteltu vertailua, luokittelua, hahmottamista ja sarjoittamista. Tehtäväpisteissä on esimerkiksi pelattu, askarreltu, soitettu ja sävelletty kuvionuoteilla ja pujoteltu helmiä. On harjoiteltu voittamista ja häviämistä. On pohdittu, miltä erilaiset tilanteet tuntuvat omasta mielestä ja jonkun toisen mielestä ja mistä sen toisen tunnetilan voikaan tietää. Oman toiminnan suunnittelu ja tehtävien kautta saatu jatkuva palaute on ollut keskeisessä roolissa kaikissa väripiireissä.



Lasten näkökulmasta väripiirityöskentely on sujunut hyvin. Kaikki tiimin aikuiset ovat tulleet tutuiksi jokaiselle lapselle. Joustava ryhmittely tarjoaa lapsille mahdollisuuden päästä työskentelemään ihan uusissa kokoonpanoissa. Väripiiripäivinä lapset joutuvat selvästi tekemään normaalia enemmän työtä, erityisesti ajatustyötä ja sehän väsyttää. Olemme keskenämme puhuneet, että tällainen väsymys on juuri oikeaa väsymistä – väsynyt ja onnellinen on tunnetusti hyvä olotila. Lapset iloitsevat väripiiripäivistä jo pitkän aikaa etukäteen ja niitä fiilistellään porukalla myös jälkikäteen.

Aikuisnäkökulmasta toivoisimme, että väripiirityöskentely saataisiin vakiinnutettua osaksi pienten tiimin arkea. Päivittäistä tämä toiminta ei voi arkemme pirstaleisuuden vuoksi olla, mutta yksi tai kaksi väripiiripäivää viikossa olisi esi- ja alkuopetuksessa mahdollista toteuttaa. Väripiiritoiminta tarvitsee taakseen koko tiimin, sillä se vaatii sitoutumista ja normaalia enemmän suunnittelua. Lisäksi aikuisten pitäisi osata kääntää oma ajattelunsa toimimaan niin, että oppiainesisällöistä saataisiin poimittua keskeinen aines, jota harjoitellaan väripiirin eri tehtäväpisteissä. Erityisen haastavalta tuntuukin saada oma pää järjestymään tätä toimintaa palvelevaksi.

Tiina Kumpulainen ja Riina Niutanen
Haukkarannan koulu, ipanatiimi

Kommentoi juttua, anna palautetta:
Palautteeni:

Sähköpostiosoite: