Uruguay on ainoa maa maailmassa, joka antaa jokaiselle alakoulun oppilaalle oman kannettavan ”pienen vihreän” tietokoneen.

Uruguayn auringon alla - ammattiyhdistysten talkoomatkalla


Suomen marraskuun pimeys vaihtui Etelä-Amerikan Uruguayn kevätaurinkoon neljäksi viikoksi. Olin mukana 13 uuden ystävän ja kokeneen matkanjohtajan Jukka Lindellin joukoissa kohti uutta tuntematonta seikkailua.

Meidät oli hakemusten perusteella valittu eri ammattiliitoista SASK -järjestön vapaaehtoiselle talkoomatkalle. Edustettuina oli 8 eri ammattiliittoa, joista olin ainoa OAJ:n edustaja. Ennen matkalle lähtöä kokoonnuimme kaksi päiväiselle valmennuskurssille Helsinkiin. Ohjelmassa oli mm. maan oloihin tutustumista ja yllätysvieraana Suomessa juuri käymässä oleva Latinalaisen Amerikan aluekoordinaattori Vicente Carrera.


Matka Montevideoon ja talkoojoukkomme ylitti odotukseni

Seikkailu uudessa, tuntemattomassa maanosassa ylitti kaikki odotukset, joukkomme hitsautui matkan aikana mahtavasti yhteen. Olin ensimmäistä kertaa vapaaehtoistyössä ulkomailla, toivottavasti saan kokea vielä jatkossakin vastaavaa. Epätavallinen ryhmämatka vaatii osallistujilta joustavuutta ja erilaisuuden sietämistä. Sain matkalta hyviä ystäviä ja seuraava yhteinen kokoontumisemme onkin jo edessä kuvien ja muistojen kera toukokuussa Helsingissä Maailma Kylässä - festareilla. Ammattiyhdistystoimintaan tämä matka oli upea kokemus, sain tietoa muista ryhmämme liittojen toiminnasta. Verkostoituminen kannattaa!



Uruguayn ay-liike elää kukoistustaan - isäntänä SOIMA


Uruguayn ammattiyhdistysliikkeen historia on pitkä ja hauras. 1970-luvulla sotilasdiktatuuri vei ay-aktiivit vankilaan tai maanpakoon, mutta tästä vuosien kaaoksesta on selvitty. Demokratia palautui maahan vuonna 1985 ensimmäisen presidentin Julio Sanguinetin aikana. Ammattiyhdistysliikkeiden nykytilannetta voidaan pitää Etelä-Amerikan maanosan muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen vahvana ja vakaana. Kahden viimeisimmän hallituksen aikana maan johtoon on noussut entisiä ay-vaikuttajia ja politiikka on muuttunut ay-liikkeitä kohtaan myönteisemmäksi sekä vahvistanut niiden olemusta.

Nykyinen presidentti Jose Mujica ja isäntämme Soiman (puualaliiton) sihteeri Fernando Oyanarte ovat esimerkkejä monista poliittisista vangeista. Maahan on rakennettu toimiva kolmikanta. Työlainsäädäntö, sosiaaliturva ja koulutusjärjestelmää uudistetaan työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen yhteistyöllä aivan kuten Suomessa. Tunnelma on kuin meidän menneiltä vuosilta vaikkapa 1960 -luvulta; Uruguayn siirtomaavallan aikainen henki sekoittuu nykypäivään. Myös maan neuvottelukulttuuri on kehittynyt ja jämäköitynyt. Sitä on kehitetty myös suomalaisten ammattiliittojen tukemana esim. UPM:n sellutehtaalla Fray Bentosissa SASKin toimesta. UPM:n toinen sellutehdas on jo rakennusvaiheessa Punta Pereirassa, vastapäätä 50 km:n etäisyydellä Argentiinan Buenos Airesista. Rakennusvaiheessa hanke kasvattaa Uruguayn bruttokansantuotetta 0.8% ja tehtaan käynnistyessä 2%.

Ammattiliittojen keskusjärjestö PIT-CNT

PIT-CNT:n jäsenliitoista vahvimmin järjestyneitä ovat teollisuusalojen liitot. Joukkovoima ja lakkoherkkyys on tuonut teollisuudelle kiitettäviä sopimuksia. Työntekijöiden kuukausipalkat voivat nousta jopa yli 1000 euroon. Tilanne on eri julkisella sektorilla. Koulutetun opettajan palkka on 500 euroa ja sairaanhoitajan 650 euroa kuukaudessa. Maan minimipalkka on vain 5,6 euroa päivässä. Julkisen sektorin heikko palkkakehitys on lyönyt kiilaa vasemmistorintaman muodostaman maan hallituksen ja alan liittojen väliin. Se hiertää mielialoja myös keskusjärjestön sisällä. Toisaalta julkisen sektorin liittojen välinen yhteistyö ja koordinaatio ovat tiivistyneet. Tuhansien osanottajien mielenosoitus puhtaan veden puolesta on hyvä esimerkki. Tätä sekä monia muita mielenosoituksia saimme seurata melkein päivittäin pääkaupunki Montevideossa jossa asuimme.

Kaduilla marssiva mielenosoitus ei jää ainoaksi, eikä lakoilta vältytä. Näkyvin työtaistelukeino on pääkaupungin jätehuollon työntekijöiden lakko. Roskat täyttävät parissa päivässä kadunkulmat. Armeija kutsutaan apuun, toisaalta perinteiset ”hevosriksat” hoitavat työtään ja lajittelu toimii! Jätehuollon neuvottelupöydällä on palaa, työolot, työajat jne. Ammattikunta on yhteiskunnan köyhimpiä ja työtä tehdään viikonpäivästä ja säästä riippumatta. Kahden viikon lakkoilun jälkeen keskusjärjestö PIT-CNT:n edustajat ovat edelleen neuvottelupöydässä lakkoilijoiden tukena!
Vierailumme yksi kohteista oli keskusjärjestö PIT-CNT:n talo(kuva oikealla). Kävimme mielenkiintoisia keskusteluita maiden ammattiliitoista ja esittelimme jokaisella vierailulla oman liittomme toimintaa Suomesta.

Työvoima ja ammatillisen koulutuksen kansallinen instituutti INEFOP oli myös yksi vierailukohteista. Työ ja sosiaaliturvaministeriön kolme edustajaa oli kanssamme samassa pöydässä. Sosiaaliministeri on vieraillut myös Suomessa ja sain mahdollisuuden kertoa omasta erityisalastani hänelle (Kuva vasemmalla)
Kemianliiton FOPSU:n edustajia tapasimme Suomen Itsenäisyyspäivänä. Järjestimme Itsenäisyyspäivän juhlan heidän ammattiliittonsa palatsissa. Mukana oli monia viikkojen aikana tutuksi tulleita yhteistyökumppaneita. Maan kansallisperinne ASADO, ulkogrilli kävi kuumana monien lihalaatujen paistuessa. Maassa syödään hyvin, sillä maaseudun tasaiset pampatasangot ovat erinomaisia karjankasvatukseen. Täältä tulee maailman paras pihviliha!


Kouluvierailu, Barrio-Biedras Plancos ja ”pienet vihreät”

Montevideon kevään kuumana päivänä suuntasimme kouluvierailulle pääkaupungin pohjoisosaan köyhälistöalueen kouluun. Jakaranda puiden siniset kukat hehkuivat, villihevoset käyskentelivät ruokaa etsien astuessamme bussista ulos. Rauhallinen, melkein käsin kosketeltava odottava ilmapiiri ympäröi meidät meluisan keskustan jälkeen. ”Valkoiset kivet” Eskuela 277 osoitteessa oleva koulu on suuntautunut köyhien perheiden lasten koulunkäynnin tukemiseen.

Koulutusjärjestelmä on maassa 12-vuotinen ja kaksitasoinen: kuusi vuotta käydään peruskoulua ja kuusi vuotta toisen asteen koulua. Kaksi viimeistä toisen asteen kouluvuotta valmistavat oppilaita yliopisto-opiskeluun. Kaikki halukkaat hakijat pääsevät yliopisto-opintoihin! Joskin keskeytysprosentti on suuri.

Tässä kuusivuotisessa Barrio-Biedras alakoulussa opiskelee n. 1000 oppilasta, 18 opettajaa ja avustajia ei ole. Koulua käydään kahdessa vuorossa. Meidät otettiin ilolla vastaan: suljettujen valkoisten porttien avauduttua oli edessä uteliaita, innokkaita oppilaita, joiden välitunti kului tietenkin jalkapalloa pelaten, joka on maan suosituin urheilulaji. Rehtori Rocio Villar johdatti meidät luokkatiloihin. Hän kertoi tämän kunnallisen koulun saavan rahoituksen valtiolta, mutta hän etsii jatkuvasti lisärahoituslähteitä. Erilaiset yksityiset järjestöt tukevat koulua myös ulkomailta käsin.
Uruguay on ainoa maa maalimassa, joka antaa jokaiselle alakoulun oppilaalle oman kannettavan ”pienen vihreän” tietokoneen! Tämä tuntui käsittämättömältä, etenkin juuri tässä köyhien asuttamassa kaupungin osassa. Maailma on avoinna kaikille tässä ja nyt: oppilaat surffailivat netissä, tekivät läksyjä koneilla, yksinhuoltajaäidit käyttivät koneita koulun pihalla jne. Tämä antoi kaikille samanlaiset mahdollisuudet toimia arkisen työvälineen kanssa. Rehtori kertoi koulun erilaisista projekteista, miten ne palvelevat opettavaisesti oppilaiden arkirutiineja vahvistaen ja samalla hyödyntäen koulun rahoitusta. Koulu tarjoaa ilmaisen aterian päivittäin. Kouluruoka on merkittävä apu koululaisten perheille. Meilläkin oli mahdollisuus ruokailla oppilaiden kanssa; ruokalistalla oli bataattimuhennosta, kokolihapihvi ja vanukas.

Vierailimme luokissa, joissa yleensä noin 30 oppilasta. Oppilaat oli jaettu luokkiin oman oppitason mukaan, ei luokkatasoisesti. Oppilaat tekivät koululehteä ja ottivat meistä vierailijoista valokuvia tietokoneillaan. Tämä iloiset Suomi-Uruguay kasvot jäivät muistoksi koneille sekä varmasti jokaisen mielen sopukoihin. Oppilaat olivat iloisia, uteliaita valkoisissa koulupuvuissaan. Monet heistä tulivat luoksemme keskustelemaan ja yhteinen kieli löytyi muutamista englannin sanoista tai sormista laskien espanjaksi, englanniksi ja suomeksi. Uruguayn korkea koulutuksen ja terveydenhuollon taso yllätti meidät. Esimerkiksi lukutaito on 98 prosenttia.

Palatessamme takaisin kaupungin keskustaan isäntiemme kanssa, mietimme juuri koulun merkitystä maailman lapsille, esimerkiksi miten nuo ”pienet vihreät” kannattavat tietokoneet voivat yhdistää oppilaita jo nuoresta alkaen saamaan tasavertaisuutta tietoyhteiskunnasta - oppilaan tai maan varallisuutta katsomatta.


Condombe, afrouruguaylainen juhla 3.12. sykähdytti

Candombe -rummutus kaikui Montevideon kadulla 3.päivänä joulukuuta! Se ei jätä ketään hiljaiseksi. Nautimme koko joukkue sen tuomasta maagisesta elinvoimasta, seuraten tunteja kestävää soitantaa, tanssia ja tunnelmaa parvekkeilta käsin. Tuhansien ihmisten ja rumpujen kilometrien pituinen tanssi virtasi läpi miljoonakaupungin öisen pääkadun. Siinä oli käsittämätön määrä iloa, kauniita värejä, valtavia lippuja, taitavia tanssijoita ja maagista rytmiä. Tässä erään ryhmäläisemme tuntemuksia illasta: ”Rumpujen kumu oli kuin syvältä tuleva maaäidin ikiaikainen sydämen syke. Yö oli pimeä, tähtiä oli taivaalla. Valtava huumaava rytmi vei lähes transsiin. Yhtäkkiä olin korkealla, keinuin kuin unessa. Tämän siis saa aikaan triljoona kiloa elämäniloa. Candombe on alkukodin ääni, elinvoimaa ja vapaana ryöppyävää elämänvirtaa, elämän korkeinta juhlaa.” Tähän tunnelmaan meistä jokainen matkalainen yhtyi! Yo quiero a Uruguay y candombe.
Uruguayssa vietetään kerran vuodessa candomben, afrouruguaylaisen kulttuurin ja rotujen välisen tasa-arvon päivää 3. joulukuuta.

Talkootyö SOIMAn palatsissa

Päivittäiset vierailut mm. sairaalassa, koulussa, panimossa, telakalla, lehden toimituksessa, UPM: n tehtaassa ja yrityspuistossa ottivat osansa meidän talkoolaisten työpanoksesta ammattiliiton toimiston, palatsin kunnostamisprojektista. Työkohteemme oli vuosisadan alun palatsi, joka oli kuin ”ruususen unessa”, parhaimmat loistonsa nähnyt rakennus. Montevideon vanha osa on juuri tällaisia rakennuksia täynnä, kivestä tai puusta rakennettuja kaksikerroksisia palatseja. Osaa rakennuksista restauroidaan ja tulevat vuodet muuttavat alueita paljon. Mainoskulttuuri ei ole pilannut katukuvaa!

Aloitimme työt siivoamalla ja raivaamalla paikkaa, kannoimme innokkaina rojuja siirtolavalle. Lavan vieressä kierrätyksen ammattilaiset (heppa, kärryt ja iloiset kuljettajat) tarkastivat kaikki heittämämme rojut ja ottaen talteen kaikki vähänkin kierrätykseen soveltuvat tavarat. Raivausurakan jälkeen, pääsimme aloittamaan varsinaisen kunnostusurakan. Seinät raapattiin vanhasta maalista, joka irtosi hyvinkin helposti. Seinästä irtosi helposti myös vanha laasti, onneksemme paikalle oli palkattu rappari avuksemme. Samanaikaisesti osa talkoolaisista hioi palatsin ovia ja ikkunanpokia sekä kaunista espanjalaistyylistä portaikkoa. Osa ryhmästämme kävi isäntien kanssa hankkimassa paikallisesta rautakaupasta aina välillä tarvikkeita. Mosaiikkilattia aukaistiin viemärilinjalle ja siihen asennettiin uudet putket. Myös uusi lämminvesivaraaja saatiin asennettua. Tasoitimme pakkelilla seiniä, hiomme hieman, jonka jälkeen pääsimme levittämään seinille pohjamaalin. Melkein hurraahuudoin aloitimme varsinaisen maalaamisen. Osa talkoolaisista rullasi seiniä hohtavan valkoisiksi, osa maalasi ovia ja pokia sinisenharmaaksi. Portaikon uudeksi väriksi valitsimme pähkinänruskean vernissan. Niinhän se on - kun laittaa maalia pintaan, niin vanhakin näyttää nuorelta! Tästä on hyvä seuraavien talkoolaisten jatkaa. Olimmehan ensimmäinen SASKin pioneeriryhmä Uruguayssa.

Lomalla Jaureguiberryn paratiisissa ja Buenos Airesissa

Aherruksen jälkeen oli loman vuoro. Kolmen työntäyteisen viikon jälkeen lomailimme viimeisen viikon.
10. joulukuuta osa meistä lähti Uruguayn opettajien ammattiliiton Federacion Uruguaya de Magisterio Trabajadores de Education Primaria (Fumtem) kesänviettopaikkaan Jaureguiberryyn 78 kilometrin päähän Montevideosta. Toinen osa ryhmästämme suuntasi Argentiinaan Buenos Airesin nähtävyyksiä tutkimaan sekä tangokulttuuria opiskelemaan. Kuvassa Eva Peronin kuuluisa talo, josta hän puhui kansalle. Me muutamat innokkaimmat valitsimme molemmat ohjelmat, mikä kyllä kannatti. Opettajien Camping del Magisterio osoittautui mitä upeimmaksi lomapaikaksi ja viikosta Atlantin rannalla tuli hieno ja rentouttava päätös Uruguayn matkallemme. Majoituimme olkikattoiseen herttaiseen keltaiseen mökkiin, jossa oli suihku, vessa, lämminvesi ja petipaikat 4 + 4 hengelle. Pihassa oli asado (tietysti, olimmehan Uruguayssa) ja siinä kypsyi upeita grilliherkkuja joka ilta. Pieni sympaattinen kyläkauppa hyvine valikoimineen oli pienen kävelymatkan päässä.


Alueella oli parin päivän ajan seuranamme n.100 palomiestä tehokkaalla harjoitusleirillä. Palomiehet harjoittelivat tulevaa kesäkautta varten. Maan suuret metsä ja asuin alueiden tulipalot saavat alkunsa tuhansista asadoista. Maastojen kuivuus edesauttaa tulipaloja. Tässäkin camping alueella oli n. 25 asadoa ja olkikattoisia taloja 10. Päivät kuluivat ihanan verkkaisesti polttopuita keräillen, löhöillen, rannalla vaeltaen, uiden ja aurinkoa ottaen. Illalla nautimme asadon herkkuja tähtitaivaan alla, kitaran soinnuista ja lauluista. Viikko huipentui viimeisenä iltana keskiyön uintiin valtameren valkoisena hohtavissa tyrskyissä. Valonamme oli kuun hohde ja musiikkina rantaan lyövien maininkien laulu.

Koko viikon uskollisena seuralaisenamme oli yksinäinen kulkukoira, jonka ristimme Perroksi (espanjan sana perro = koira). Leikkisä ja aivan tavattoman hyväluontoinen Perro seurasi meitä kaikkialle ja aamulla herätessämme se oli iloisena vastassa pihaterassilla. Se haukkui vain kaksi kertaa: kerran yöllä, kun ilmeisesti lisko lähestyi pihaamme ja pois lähtiessämme, kun olimme jo lähellä linja-autopysäkkiä. Paahteiselle hiekkatielle yksin jäänyt Perro haukkui hyvästiksi yhden haun. Näky oli riipaiseva.

Tulevaisuuden matkailumaa suurvaltioiden kainalossa

Uruguay on perinteisesti kansainvälinen. Väestön juuret löytyvät saksalais-ransakalais-italiais-espanjalais- afrikkalaistaustoista. Kansojen kirjosta kertoo myös uskontokunnat.
Uruguaylaisia yhdistää kädessä oleva mate kuppi (yrttiteejuomaa) ja kainalossa termoskannu aivan kaikkialla! Itärannikon helmi, maanosan toiseksi pienin valtio on mm. korkean lukutaitoasteen, suuren kaupunkikeskiluokan ja suhteellisen tasaisen tulonjaon keskus. Siirtomaavallan aikainen pääkaupunki Montevideo, Unescon suojelukohde Sagramento ja kansainvälisesti tunnettu lomakohde Punta Del Este tarjoavat monia mahdollisuuksia matkailijoille. Uruguayn ilmapiiri on varsin eurooppalainen ja ilmasto heleän lauhkea. Mitä muuta matkailija, talkoolainen voisikaan toivoa hyvässä seurassa.


Kuva Montevideosta

Perustiedot Pääkaupunki Montevideo Valtiomuoto Perustuslaillinen tasavalta Valuutta Uruguayan peso (UYU) Pinta-ala kokonaismäärä: 176,220 km2 maata: 173,620 km2 vettä: 2,600 km2 Väkiluku 3,386,575 (Heinäkuu 2002) Kieli Espanja (virallinen), Portuñol tai Brasilero (Portugalia-Espanja sekoitus Brasilian rajalla) Uskonto Roomalaiskatollisia 66%, Protestantti 2%, Juutalaisia 1%, ei-uskovia tai muita 31% Puhelinnumero +598
Internet-domaini .uy Aikavyöhyke (UTC) UTC -3 .

Teksti ja kuvat
Riitta Mecklin
Ohjaava opettaja
Jyväskylän näkövammaisten koulu
Ksollin luottamusmies