Esi- ja alkuopetus Mikael-koulussa

Perusopetus muodostuu monesta hyvällä saumalla toisiinsa liitetyistä rakennusosista. Välillä ne ovat rinnakkain, jolloin toinen tukee toisen onnistumista. Toisinaan ne ovat päällekkäin, jolloin seuraava rakentuu edellisen varaan. Hyvän kokonaisuuden saamiseksi on kaikkien osasten liityttävä rakentavasti toisiinsa.

Kivi, jota rakentajat eivät hylänneet
Esi- ja alkuopetuksen paikka kokonaisuudessa on perustuksen tekeminen. Sen varaan voidaan sitten rakentaa erilaisia kokonaisuuksia. Ne voivat olla toinen toistaan hienompia tai toisaalta horjuvampia. Hyvin onnistunut esi- ja alkuopetus antaa oppilaalle mahdollisuuden toteuttaa itseään perusopetuksessa lähellä sitä maksimaalista tasoa, joka on annettu oppilaalle. Yhdentoista vuoden koulun jälkeen eväät elämään ja jatkuvaan oppimiseen ovat myös mahdollisimman suuret.

Mikael-koulussa arvostetaan esi- ja alkuopetusta. Se on yksi tasa-arvoinen kehittämisen kohden koulun muiden kokonaisuutta palvelevien toimintojen joukossa. Esi- ja alkuopetuksessa työskentelevien on mahdollista suunnitella ja kehittää toimintaansa entistä paremman perustan luomisessa.

Ulos maailmalle
Mikael-koulun tehtävänä on muiden valtion erityiskoulujen tavoin toimia ohjaus- ja palvelutalona. Esi- ja alkuopetuksessa tehtävä on hahmotettu jaettavaksi kolmeen toisiinsa limittyviin osiin.

  • Teoreettinen tieto. Ohjaus- ja palvelutoiminnassa täytyy olla jotakin sanottavaa. Sen tulee puolestaan perustua johonkin tutkimuksista saatuun tietoon ja siitä syntyvään näkemykseen. Mikael-koulu antaa hyvän mahdollisuuden uusimman tiedon hankkimiseen joko koulun omissa koulutustilaisuuksissa tai muualla järjestettävissä koulutuksissa. Lähestymistavaksi on otettu neuropsykologian antama viitekehys.
  • Tiedon prosessointi. Koulun tehtävänä ei ole viedä pelkkää teoriaa eteenpäin. Se on joka tapauksessa mukana kaikessa koulun ulospäin suuntautuvassa toiminnassa. Koulun opettajien ja ohjaajien tehtävänä on prosessoida tieto sellaiseen muotoon, että sitä voidaan käyttää käytännön työssä. Siitä muodostuu eväät ohjaus- ja palvelutoimintaan.
  • Paketoiminen. Kahden edellisen osa-alueen tulokset on vielä saatettava sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää koulun ulkopuolella tarpeen mukaan. Ison paketin valmistaminen on liian suuri haaste. Mikael-koulussa on lähdetty siitä, että esi- ja alkuopetuksen piirissä synnytetään useita pieniä paketteja, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Silloin on myös helpompaa muodostaa räätälöityjä palveluja. Paketoinnin yhtenä ongelmana on muodon väljyys. Sisältönä ei voi olla ”tee niin, tee näin”. Sanottavan täytyy palvella vastaanottajan omaa prosessointia. Samalla sen tulee vastata ”miksi” -kysymyksiin ja antaa tarpeellinen määrä pohjatietoa ja toiminnan suuntaviivoja.

Mikael-koulun esi- ja alkuopetuksen piirissä on syntynyt noin viisi pakettia, joista osa on vielä kaunista käärepaperia vailla. Aikaa siihen on kulunut nelisen vuotta.

Erilainen oppija
Koulun esi- ja alkuopetuksen tavoitteena ovat yksinkertaisesti oppimaan oppimisen taidot. Koulun oppilaat ovat monenlaisten oppimisvaikeuksien kanssa eteenpäin ponnistelevia ihania lapsia. Lapsi ei voi oppia, jos hänen muu maailmansa on osittain tai kokonaan pirstaleinen. Koulussa korostetaankin kokonaisvaltaisen kuntoutumisen merkitystä.

Esi- ja alkuopetuksen oppilaista suurella osalla on päädiagnoosina kielelliset häiriöt. Ne ovat oppilaalla todella harvoin yksinään. Niiden rinnalla on monia muita oppimiseen liittyviä ongelmia: tarkkaavuuden häiriöitä, autistisia piirteitä, motoriikan vaikeuksia, elämänhallinnan puutteita jne. Neuropsykologia puhuu komorbiditeetista. Usein ei voida selvittää sitä, mikä on syy ja mikä on seuraus. Tämä asettaa haasteita koulun kuntoutumista tukevalle toiminnalle.

Mikael-koulussa on oppilailla ja oppilaiden kanssa työskentelevillä aikuisilla hyvät tukipalvelut. Puheterapeutti, psykologi ja fysioterapeutti antavat oivallisen panoksen oppilaan kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen. Opettajat ja ohjaajat eivät ole terapeutteja eivätkä siihen liittyvän toiminnan asiantuntijoita. He voivat kuitenkin työskentelyllään tukea kokonaisvaltaista kuntoutumista. Mikael-koulussa on turvallista osallistua kuntoutukseen liittyvään toimintaan.

Koulun ulkopuolella tapahtuvassa luokkatyöskentelyssä ei oppilailla ja aikuisilla ole samanlaista tukiverkkoa ympärillään. Siellä koulussa tapahtuvalla kuntoutusta tukevalla toiminnalla on huomattavasti suurempi merkitys.


Neljä vuotta
Oppilaat tulevat Mikael-kouluun yleensä silloin, kun heidän oppivelvollisuutensa alkaa. He aloittavat esiopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Seuraavana vuonna he siirtyvät alkuopetuksen piiriin. Normaalin kahden vuoden sijasta koulussa alkuopetus on kestoltaan kolme vuotta. Se voidaan kuitenkin suorittaa oppilaan kehittymisen mukaan myös kahdessa vuodessa. Yksitoista vuotta kestävän oppivelvollisuuden toinen vuosi on siten sijoitettuna alkuopetuksen alueelle. Järjestelyllä korostetaan varhaisen kuntoutumisen merkitystä. Lainsäädännön mukaan esiopetus voi kestää kaksi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat aloittavat usein esiopetuksen viisivuotiaana.

Koulussa saadaan neljän vuoden kokonaisuus, joka palvelee lapsen oppimaan oppimista ja kokonaisvaltaista kuntoutumista. Oppimiskokonaisuuksien käsittely, oppiaineiden sisältö ja muu toiminta antavat yleiset raamit. Tavoite muotoilee tavan käsitellä niitä.

Viisivuotiaan esikoulu olisi hyvä saada koulun ohjelmaan. Koulusta riippumattomista syistä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

”Neljä vuotta lapsen kouluelämässä” tavoitteellista toimintaa muodostaa yhden paketin.


Sanat näkyviksi
Kielihäiriöisten ja huonokuuloisten kohdalla on merkittävää saada puhuttu kieli näkyväksi. Visuaalisen muistikanavan käyttäminen samanaikaisesti auditiivisen kanavan kanssa ei häiritse muistiinpainamista tai muistista tiedon hakemista; päinvastoin ne tukevat toisiaan.

Sanat näkyviksi aiheeseen on tehty kaksi pakettia. ”Tukiviittomat oppimisen apuna” antaa pohjatietoa tukiviittomien käytöstä oppimistilanteissa ja yleensä lapsen kanssa kommunikoidessa. ”Kuvien käyttäminen oppimisessa” luotaa monipuoliseen kuvien hyödyntämiseen oppimisprosessissa. 

Pinnan alla
Kielellisen häiriöt ovat vain kuultava osa lapsen häiriöistä. Ne ovat ikään kuin jäävuoren huippu. Suurempi osa jäävuorta on pinnan alapuolella näkymättömissä. Pinnan alla syvällä olevat ongelmien syyt täytyy olla kuntoutusta tukevan toiminnan kohteena. Ilman perussyihin puuttumista jää kielellisten häiriöiden korjaaminen puutteelliseksi.

Pinnan alla on mm. elämänhallintaan liittyviä taitoja tai niiden puutteita, muistitoimintojen ongelmia, vuorovaikutustaitojen vajavuutta tai puuttumista ja motoriikan heikkoutta. Näiden toimintojen tukemiseen on rakentumassa iso paketti, jonka työnimin on yksinkertaisesti ”Pinnan alla”.

Jonkinlaisen paketin asteelle on esi- ja alkuopetuksen piirissä kehittynyt myös aihe ”Muistitoiminnan kehittäminen lasten luokkatyöskentelyssä”.

Oppimisvaikeuksien tutkimuksesta tulee jatkuvasti uutta tietoa. On suuri haaste kestää kehityksessä mukana. Mielenkiintoista on prosessoida teoria käytäntöön vietäväksi. Iloinen asia on nähdä lasten edistyminen innostus oppimiseen.

Johanna